Auringonlasku 5.12.2013 12:06. Auringonnousu 7.1.2014 11:58.
Näillä leveysasteilla säätiedotuksen perässä lukee noin. Ja siltä täällä näyttääkin. Ennen puoltapäivää kääntyessäni Kemin jälkeen Rovaniementielle näin peruutuspeilissä vilahtavan auringon. Se vain vilahti. Sen jälkeen näkyi vesitihkua, raskaita pilviä, kiiltävää asfalttia, vähän liikennettä.
Napapiirillä käytiin Joulupukin pajakylässä kahvilla. Kaikkien englantilaisten, japanilaisten ja venäläisten keskellä loskaisessa turistirysässä tuntui kummalliselle. Vaihdettiin kuskia, pehtoori jatkoi. Rovaniemi–Sodankylä olikin aika paha: palteita, polanteita, jäätä, rännänsekaista tihkua. Ei kuitenkaan poroja, ei rekkoja, ei juuri muutakaan eläväistä maantiellä. Sodankylässä käytiin kaupassa. Ei sielläkään juuri ketään.
Hangasojalla muutamassa mökissä joulunviettäjiä, ja 40 senttiä märkää lunta. Mutta valkoista sentään. Suunnilleen eka kertaa ikinä, kun tänne on kaksin tai isommallakaan porukalla tultu, minä en tehnyt ensi hätään lumitöitä. Pehtoori on tuolla toista tuntia jo lingon kanssa tolskannut. En tiedä, miten se näin meni. Mutta jää sitä kuulemma minullekin yllin kyllin aamuksi tekemistä vielä. Kyllä minä tiedän, että jää. Hyvä että jää. 😉
Tomafoi
Minä olen tervehtinyt tonttuja, katsonut että kaikilla on kaikki hyvin, vaihtanut kuulumisia marraskuun alun jälkeen. Tomafoi, Routalempi, Voltin ja Ollin veli Valtteri, – ja monet muut – voivat hyvin. Jouluntaikaa on täällä vielä…
Routalempi
Pehtoori on välillä piipahtanut sisällä, katsellut minun touhujani, tupissut jotain ”professorisihmisiä, ei uskois … ” Siinähän tupisee. 😉 Minä olen iloinen, että olemme täällä. Taas kerran täällä on hyvä.
Iisakki perheineen
Saaristolaisleipää leivoin minäkin, yhden omalle perheelle ja kaksi lahjaksi. Leipä oli helppo tehdä, resepti tarkka ja toimiva, ja lopputulos oli erinomainen. Me kaikki tykkäsimme leivästä, joten paljon kiitoksia reseptistä! Leivästä tuli meidän uusi jouluherkkumme.
Olen kokeillut muitakin reseptejäsi ja hyviä ovat olleet. 🙂
Hei Kaija, jee! Kiitokset kommentista. Kuulostaa siltä että aika moni Tuulestatemmatun vakiolukijoista on jouluna syönyt saaristolaisleipää. Tämä innostaa, ja juhannuksen alla muistuttelen sitten tekemään sen seuraksi jääkellarin lohta… Hmmm 🙂
Ja että muutkin reseptit ovat olleet iloksi ja kokeilut hyvältä maistuneet. 😉 – ilo kuulla. Ja innostaa kokoamaan edelleen Lapas-Tapas-postausta.
Siellähän se sinun sielusi lepää. Ja joskus kroppasikin 🙂 Mukana ajatuksin, terveiset, ja hugs. En osaa tehdä vielä sydänmerkkiä uudella note- lelulla:)
Lepää se, sielu siis. Ja kroppakin. aina väillä. 😉 Halit ja terveiset sinnekin. Sinustakin on tullut melkoinen datisti. 😉 Liittyyköhän se geeniperimään?
Niin tai näin, hyvää loppuvuotta! Ja erinomaista uutta!
Minä en syönyt saaristolaisleipää, mutta mätimoussea oli pöydässä nyt toista (ellei kolmatta) kertaa. Enkä yhtään ihmettele teidän poikaa, joka sitä söisi koko kulhollisen… 🙂
Ja Satukin! Sinun tiesinkin kokeilleen jotain ohjeitani. Mätimoussekin sopii kyllä myös juhannuspöytään, uusien perunoiden kanssa erinomaista. Kokeilehan sitäkin joskus. 😉 Makoisaa loppuvuotta!
Kiitos! Juu, kokeiltu on mätimoussen lisäksi ainakin mexi-kanaa, lohileivoksia, zabaione freddoa, piparkakku-semifreddoa, viinirypälesalaattia ja piparkakku-aurajuusto-päärynäjälkkäriä. Ehkä muitakin, mutta nämä tulivat nyt äkkiseltään mieleen. 🙂
Vautsi vau, Satu! 🙂 Siis ei muuta kuin jatketaan harjoituksia puolin ja toisin.