Nyt kuu pilviharson takana. Edelleen pakkasta. Talvi on. Pimeä. Olkoot!
Ja tämä aina parempi kuin sulat tiet, kiiltävät asfaltit, sateiset aamut… Tänään ajelin aika varhain Tuiranrantaan autolla, ja siitä sitten kävellen, kameran kanssa, pitkä lenkki. Ei niitä sinisiä hetkiä ole vain Lapissa, vain iltapäivisin. On niitä aamuisin Oulussakin. Tavattoman reipas olo oli. Ja joesta hienot heijastukset… (kuvat suurenevat klikkaamalla.., ks. tuo hieno sininen rantaviiva. Ihan vahingossa kuvattu, mutta hieno se on. ;))
Sunnuntaihan on yleensä sellainen ruokapostauksen paikka. Nyt kolmen vapaapäivän aikana on ehtinyt kokeilla ja maistella monenlaista hyvää, uuttakin. Ohjeita en nyt kehtaa kirjoitella, muutaman kuvan voin laittaa… Perjantaina ”normisiian” kanssa lohitartar, hmmm. Hyvää oli.
Tämmöiset välipalat meille joku päivä pipertelin … Ja taas kerran erinomaisen hyvä, helppo saaristolaisleipä teki tehtävänsä. Välipalaleivästä tuli gourmet-juttu.
Ruoanlaiton ohessa on siivottu viimeisetkin keittiön kaapit, jääkaappi kuurnattu ja pakastin sulatettu, mikä on väistämättä johtanut erinäisiin ”koostekeittelyihin”, joista ei sitten kuitenkaan ehkä enempää. 😉 Laatikot ja limput jouluksi tehty, paljon enempää en aio tehdäkään.
Äsken söimme nuorenparin kanssa alkupalaksi muutaman viikon takaisen Hesarin ruokatorstaissa olleen ohjeen mukaan tehtyjä paprika-vuohenjuustoleipiä salaattipedillä. Merkillisen monimutkaisen oloinen ohje, lopulta helppo ja kyllä, kyllä se oli hyvää. Nuortenkin mielestä. 😉
Jälkkäriksi suklaarahkaa, josssa niitä kaappien tyhjennyshyviä (vaahtokarkkeja, suklaakeksejä, goji-marjoja etc.) ja sitten uusi juttu: pakastettuja kirsikkahillokesydämiä (ehkä palaan asiaan).
Ja kun tässä about kuudennen kerran peräkkäin kuuntelen Anna Abreaun versiota Jukka Pojan biisistä Kylmästä lämpimään… mietin, että jos vielä voisi jonkun jouluvalon laitella, poikkeuksellisen paljon niitä tänä vuonna on laiteltukin. Pehtoori ulos, minä sisälle.
Paras valo tälle päivälle on ollut – paitsi pojan nauru ruokapöydässä – äskeinen skype tyttären kanssa. Sitäkin tuossa jutustellessamme mietin, että ei olisi minulla ollut rohkeutta 24-vuotiaana lähteä moisia duuneja ja kulttuurieroja kokemaan …
Valoa ja iloa kuitenkin siis tänä vapaana, pitkänä viikonloppuna ollut. 😉
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
JOULUKALENTERI
Sattuipa sopivasti, kun juuri tänään on mielen päällä ollut etsiskellä hyvä saaristolaisleivän ohje. Kiitos siis, etsintäni loppui alkuunsa 🙂 Kauan on sitä pitänyt kokeilla, ja nyt ajattelin jouluksi tehdä.
Ohje olisi sinulla ollut lähempänä kuin muistitkaan: se on Vuorotellen-kirjassakin. Eikös se teidän taloudessakin ole? 😉 Ehkä kannattaa laittaa vähän vähemmän siirappia kuin (alkup.) ohjeeessani on. Maistuvaa, säilyvää leipää se on. Erityisesti graavikalan ja suolaisen ja/tai suolaisen voin kanssa.
No niinpä tietenkin, kyllähän Vuorotellen meiltäkin löytyy 🙂 Graavilohen kanssa olenkin hekumoinut leipää syöväni. Perheen mies ei voi sietää graavikalaa, ja tytärkin sitä vasta viikonloppuna ensimmäisen kerran pikkuisen maistoi, joten voi olla, että muu perhe käyttää muita lisukkeita leivän kanssa 😉
Älähän sano, saaristolaisleivän kanssa perhe oppii tykkäämään graavikalastakin… 😉