Tähän asti kaikki ihan hyvin…
Hattuakin sain ulkoiluttaa…
Tällaisen sain aikanaan lahjaksi … Pidän siitä hyvin paljon.
Samanlaisen vien lahjaksi tänään… Sen ympärille kun voin karonkkapuheenikin sovitella.
Tiukka väitös oli. Hyvä väitös kuitenkin.
Ja historiallinen: ei ole Oulun yliopiston historian oppiaineessa ennen ollut naiskustosta.
Nyt oli. Enkä edes töpeksinyt. Jee!
Onneksi olkoon. Hyvä kun meni hyvin.
Ei aiemmin naiskustosta? Hmmm…historiallista tosiaan! Hauskaa karonkkaa!
Meinasin jo hihkaista, että olipas minun väitöksessä helmikuussa Heini Hakosalo kustoksena. Vaan sitten hoksasin, että historian oppiaine on eri asia kuin aate- ja oppihistorian oppiaine. Saattoi muuten olla Heini sitten sen oppiaineen ensimmäinen naiskustos?
On suorastaan hämmentävää, että vielä vuonna 2013 tapahtuu jotain, jota juhlitaan ja joka mainitaan siksi, että sen tekijänä on ensimmäistä kertaa nainen. Ja vielä yliopistossa, minkä pitäisi olla kaiken edistyksen edelläkävijä ja uudistaja – vai…?
Raila, kiitos. Oli mukava.
Katri, muistathan että olin myös ensimmäinen nainen joka palkattiin historian laitokselle vakivirkaan … Meillä ei ole kuten KTK:ssa…. 🙂
Katri H., ”aatteen puolella” naiskustos on ollut jo vuosikausia sitten (siis ei Heini ollut eka, … M.K. kai montakin kertaa). Enkä minä tiedä, juhlittiinko sitä nyt isommasti, että meillä eka kertaa oli nainen kustoksena, … Näin nyt vain tänään oli. Ja oli kyllä minulle mukava kokemus. Saatikka karonkassa – olihan kiva!!
Sehr geehrte Frau Doktor Professor RS! Lämpimät onnitteluni niin itsellenne kuin myös oppiaineellenne FL (nyt väit.) KA:n opintojen saattamisesta kunniakkaaseen päätökseen!
”Oi Hellaan laakeri ylhäinen…”
Kemijoen lohi, Ismo Björn; vaihtanemme ajatuksia tästä kiintoisasta asiakombinaatiosta ”at your earliest convenience – face to face.”
Perjantain 29.11. blogitekstisi lienee vaikuttanut siihen, että viime yönä (pe-la) näin lähes painajaisunta tilanteesta, jossa minun piti pitää puhe Teitille, Frau Kustos. Luin puhetta paperista tietäen, että se oli plagiaatti. Minun piti puhuessani muuttaa puheen sanoma Teittiä ja tilaisuutta koskevaksi, ja tietenkään siitä EI TULLUT KERTAKAIKKIAAN MITÄÄN.
Siirryn nyt pehkuihin keräilemään uutta, toivon mukaan parempaa unta.
Huomenta Koivu hyvä, toivottavasti olet viime yön nukkunut nähden edellistä parempia unia. Olen pahoillani että blogini on aiheuttanut sinulle painajaisia. Älä hyvä ihminen noin vahvasti myötäelä näitä höpinöitäni. 🙂
Voi kun olisinkin hoksannut hoksauttaa että olisit tullut väitökseen; asia olisi varmastikin kiinnostanut sinuakin. Ekologiastakin kun puhuttiin paljon. Ja luonnollisesti voimme keskustella lohesta ja Karhusta tavatessamme.
Minä lähden nyt lenkille; vihdoin pääsen ulos!