Enhän minä aamukahdeksalta suinkaan ollut ainoa kameran (ja jalustan) kanssa Linnansaaressa, Toivoniemessä, torin rannassa, Pikisaaressa, Ainolassa. Oulu niin kaunis, sininen, hiljainen, puhdas, pehmeä. Niin kaunis. Monen kanssa jäimme juttusille, monen kanssa pidimme ”Valoa Oulu” -tapahtumasta, lumesta, aamusta. Kiitokset vielä sille herrasmiehelle, joka kirjaston nurkalla sanoi, että mene ihmeessä Hartaanselälle kuvaamaan, siellä on niin t-o-d-e-l-l-a kaunista. Oli siellä.
Ensin oululaisten viidesluokkalaisten lyhtyjä kohti…
(kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla)
Ja sama hdr-versiona…
Kuukin vielä näkyi, hymyili.
Kotiin palattua taivas tulessa?! Nousevan auringon valo pilviin …
Tällainenkin tunnelma tänään.
Uijui, mitä kuvia! Pikkuisen tuli Oulua ikävä, vaikka oli täälläkin tänään mekkoa upeaa. Mutta silti…Kuvia katsellessa tunnen myös hyisen merituulen. Sitä ei ole ikävä 😉
Tiedätkös, Katri, tänään ei ole tuullut. Puissa on edelleen tuo ihana, puuterinen lumi. 🙂