Tiesitkö että Suomessa on 3000 ruokablogia! Kolmetuhatta! Gloria-lehti on taas järjestänyt äänestyksen suosituimmasta ruokablogista, muitakin sarjoja on. Hienoa blogeja on taas ehdolla:
http://www.gloria.fi/artikkeli/osallistu/gloria_blog_awards/paras_ruokablogi
Ja minun bloginihan ei kuulu niihin, ei ruokablogeihin saatikka ehdollaoleviin. Tämä kun ei ole ruokablogi. Eikä tämä ole historiablogi, eikä todellakaan nykyisin niin muodikas muotiblogi. Ei matkablogi, ei vanhemmuus- tai muu ihmissuhdeblogi. Tämä ei ole oikein mikään. Tai on: on tämä merkillinen sekasotku minun elämääni, tai osaa siitä. Ja ottamiani kuvia. Eikä tämä ei ole niin kovin hienokaan. Mutta ei se haittaa: minulle tämä on hyvä, ja olen kovin otettu teistä kaikista kolmestasadasta päivittäisestä kävijästä. Ja sitä paitsi tämä satunnainen sekamelska on jo matkalla kohti edes näennäistä järjestystä. Muutoksia on jo pinnan alla….
Mutta sitä ennen vähän ruokablogien kaltaista postausta. Eli ohje. Söimme päivällä (lauantaiksi aika varhain, oli jo nälkä, sillä aamulla varhain pitkähkö lenkki. Ai että teki pitkästä aikaa hyvää). … Mutta siis se ruoka?!
Kuhaa muna-piparjuurikastikkeella ja palsternakkaa. Ohje on Safkaa-kirjasta. Vain vähän säätelin.
kuhafile/syöjä
suolaa ja valkopippuria
korppujauhoja
voita
oliiviöljyä
KASTIKE (neljälle)
2 kovaksikeitettyä kananmunaa
50 g voita
½ dl sitruunan mehua
1½ rkl piparjuuritahnaa
ruohosipulia
1 tl suolaa
Mausta kuhafilee suolalla ja valkopippurilla, kääntele korppujauhoissa.
Kuumenna paistinpannu, sulata siinä voi, lisää oliiviöljy. Kun seos vaahtoaa, laita kalapalat pannuun. Paista kypsiksi (2 – 4 minuuttia).
Kastiketta varten painele kananmuna haarukalla hakkelukseksi. Sulata voi, lisää hakkelus ja sitten sitruunamehu kattilaan. Mausta piparjuurella, ruohosipulilla ja suolalla.
Hyvää oli.
Tässä on pakko kertoa yksi ruokaohjejuttu. Viime helmikuussa olimme Oulun keittiömestareiden järjestämässä Tervaporvareiden herkkupöytä tapahtumassa, jossa oli shottina aika jumalaista hummerikeittoa. Olen sitten kysellyt ohjeen perään muutamalta keittiömestaritutultani, ja tänään sitten ohjeen kehittäjä minulle sen lähetti (kiitos S. !!). Ja kun ammattilainen kirjoittaa ohjeen, on se osattava lukea ja sitä soveltaa. 😉
Pitkän liemiainesluettelon jälkeen lukee: ”Freesaa, liekitä ja keitä (45 min)”. Sitten tehdään liemestä keitto ja ohjeistus menee näin: ”Keitä lientä hetki. Lisää loput aineet ja keitä niin että jää 7 l”. [kyllä 7 litraa!, sanoinhan, että on kyse ammattilaisannoksesta ;)]. ”Suurusta, suolaa ja siivilöi”.
Siinä mitään turhia lörpötellä.
Ja minähän kyllä aion kokeilla. Ehkä en ihan seitsemän litran annosta tee, mutta litran edes. 🙂
Vaikkei varsinainen ruokablogi olisikaan, niin hyviä ohjeita täältä saa. Tänään testasin calvados-uuniomenat ja calvadosvaahdon. Erinomaisen hyvin maistui sekä vieraalle että itselle!
Kiitos, Satu! Mukava kuulla, että ohjeista on iloa ja että calvados-uuniomenat maistuivat. Ne onkin kyllä hyviä. Kuten ovat ihan tavalliset korvapuustitkin, jollaista tässä juuri lämpimänä nautin. Pojan ja J:n tupareihin jo vähän leivon. Ja maistettavahan ne tarjottavat on. 😉
Ja kuvat otettaisiin riemulla vastaan missä hyvänsä ruokablogissa, jälleen niin herkullinen otos! Kuvat minut tänne saavat palaamaan, vaikka luen kyllä mielelläni elämästäsikin.
Voi kiitos, Jenni-täti. Onhan tuota kuvaamista tullut opeteltua, itselläni on nyt vain sellainen kovin jämähtänyt olo koko harrastuksen ja siinä oppimisen parissa.
Jos pidät kuvistani, ja nimimerkistäsi päätellen pidät muumeista, on vinkattava sinulle yksi talvinen sivu 😉
https://www.satokangas.fi/blogi/2013/03/taikatalvi-hangasojalla/
Kuitenkin syyslämpimin terveisin, lenkille lähdössä R.
Ohoh, meillä oli tänään kaupasta ostettua perusalaattia, cole slaw- kaalisalaattia, kaupasta tietty, ja knockwurstia plastiikkikääröstä. Ei ole meilläkään ruokablogia, muttei ole niin monipuolista kerrontaa missään kuin sinulla! Kielesi on kuvailevaa, asianytimet tulevat selviksi ja tunteet nousevat pintaan. Minun suosikkiblogini <3
Ihana Irma! Kuinka kauniisti kirjoitatkaan tästä ”satunnaisesta sekamelskasta” joka täällä Temmatussa on: ”monipuolista kerrontaa”! Kiitos.