Nyt olisi mahdollisuus julkistaa otokseni fotomaratoniin (palannen asiaan sunnuntaina), mutta tilannehan on se, että olen töistä tultua ollut viisi tuntia keittiössä ja nyt on hiukka väsy, joten en ryhdy pitkää fotopostausta tekemään.
Mitäkö keittiössä viisi tuntia? Huominen pitopöytä pojan ja avokkinsa tupareihin noin 40 hengelle on vaatinut pientä harrastuneisuutta. Pehtoori on savustanut siikoja, minä paistanut neljä kiloa käristystä, — – eikä siinä todellakaan vielä kaikki! Ei todellakaan. Tiedä häntä, paljonko vieraita tulee, mutta pari kattausta (iltapäivällä sukulaisia, illalla kavereita, vrt. tyttären valmistujaiset heinäkuussa) on ollut toiveena. Haasteensa on siinäkin, että nuorella parilla ei uudessa kodissaan todellakaan ole tuoleja, lautasia, kakkulapioita eikä oikein mitään muutakaan 40 hengen kekkereitä varten. Mutta nou hätä; soveltaen mennään.
Livahdin töistä jo ajoissa, enkä sittenkään ajellut sairaalaan, vaan kauppaan hankkimaan kaikenmoista pientä. Pitäisi käydä useammin kaupassa avoimin silmin. Pehtoorihan meille arkiostokset yleensä tekee, joten minulla jää moni uutuus huomaamatta. Vahinko. Löysin kaikenmoista.
Jos nyt menen nukkumaan, herään varhain- ehdin aamullla lenkille! Siispä buona notte a tutti!