Perjantaina on hyvä tulla kotiin. Istahtaa toviksi. Hiljalleen aloitella ruoanlaitto.
Kevättalvella kun minulla oli vaiheessa yhtäaikaa meksikolainen keittiö ja mielenhäiriö nimeltä karppaus, löysin netistä (Karkkipäivä-blogista) tortilla-ohjeen, jonka mukaan olemme jo monta kertaa nauttineet näistä. Tänään tehdyt olivat parhaita ikinä: sadonkorjuukauden tuore luomukukkakaali on ihan eri juttu kuin talvinen tiukkaan kelmuun kääritty markettivihannes. Maku on eri. Se on. Olivat hurjan hyviä. Ja ohje menee näin (puolikas annos riitti meille):
- 400 g raastettua kukkakaalia
- 3-4 kananmunaa (koosta riippuen)
- 6 dl juustoraastetta
(reseptistä tulee n. 6 tortillalettua)
Raasta kukkakaali ja sekoita raaste, munat ja juusto kulhossa “taikinaksi”. Muodosta mössöstä ohuita tortillalettuja uunipellille. Kaksi saa mahtumaan kerralla aika hyvin. Laita pellille kaksi leivinpaperia. Paista lettuja uunissa 225 asteessa 10 minuuttia, ja käännä ne sitten heilauttamalla päällimmäinen leivinpaperi ylösalaisin.
Lisukkeethan voi valita ihan mielensä mukaan. Tänään oli kanttarelleja (teflon-pannulla hakkelus kuivaksi ja sitten sekaan Creme Bonjour kanttarellituorejuusto, lyhyt haudutus ja se on siinä) ja rapeaa pekonia, sekä aiolia (tunnustan: purkista). Voisihan joistakin nyannsseista valittaa, mutta en sitä tee. Oli hyvää.
Eikä Rheingaun sekt yhtään vähentänyt nautintoa. Harva kuohuva on niin ”tervettä” kuin Barth, Rheingausta (http://www.alko.fi/tuotteet/513537/) Kuivaa, pienikuplaista, mineraalista, siinä on häivähdys paahtoleipää (mikä on minulle varma merkki hyvästä kuohuvasta/samppanjasta). Olisipa sitä lasissa vielä. ..
Mitäs mieltä olette uudesta bannerikuvasta? Pitääkö bannerikuvasta lisäkseni joku muu? 🙂
Uusi banneri on kyllä hieno vaikka siinä ei ole majakkaa. 🙂
Kiitos, Pasi. Majakkakuviakin varmasti tulee vielä … 😉
Upea tatti ylväänä syysmetsässä. Tuo valo on huikeaa!
Minäkin pidän noista tattikuvista. Ja nimenomaan tuo syksyn lempeä, vaakasuora valo – kevään valo on julma. Syksyn pehmeä.