Kangassieniä, tatteja, puolukoita, mustikoita. Koivuissa jo keltaisia lehtiä. Hangasojassa pikkukalat pyrähtävät uimaan kun haen vettä saunalle. Ilma enemmän kuin sopiva ulkoiluun. Aurinkoa, tuulta. Ja maisemia. Tuntureita, vaaroja. Puroja, hetteitä, ylväitä jokinäkymiä, kauniisti heijastavia lampia. Tuulisia järvenselkiä. Näimme salamaniskunjäljet Rovavaaran huipulla. Ja muistinhan sanoa, että aurinkoa.
Kertoisin vaikka kuinka paljon kuulumisia täältä raukoilta rajoilta, Kelujärveltä, saatikka Hangasojalta, liittelisin kauniita kuvia hallaisesta illasta, aurinkoisesta aamupäivästä, Hangasojan kesästä, mutta, .. mutta kun tämä tolkuttoman surkea nettiyhteys vie rauhallisemmankin ihmisen hermot! Eikä toimi.
Alavilla mailla hallan vaara…
Klikkaa ihmeessä kuvia isommiksi.
Eilen Kelujärvellä ilma viileni nopeasti. VIime yö liki pakkasella.
Nyt sataa hiljaisesti vettä.
PS. Luinpa aamulla Lapin Kansan. Kuolinilmoitukset tietysti. Ja uusi nimi ”Erikoisten etunimien” -kokoelmaani: Anna Viesti. Eikä ollut tämä vainaja syntynyt tekstariaikakaudella, vaan 1918. ”Anna Viesti”? Voi kuinka haluaisinkaan tietää, mitä tämän nimenannon takana vuonna 1918, Suomen vastikään itsenäistyttyä, olikaan.
Terveiset lännestä, jossa huiputimme Taivaskeron eli Himmelriikin. Hieno aurinkoinen sää kulki meidän mukana samoin kuin makkarat repussa pääsivät onnellisesti takaisin jääkaappiin. Antoisaa Hangasojan aikaa teille molemmille!
Tervehdys länsirajalle. Hienoa jos sielläkin on paistanut. Paino sanalla sielläkin. Ihan hurjan hieno päivä ollut. Leppoisa oleilumme jatkuu huomiseen, toivottavasti teilläkin vielä aikaa huiputuksiin.
Onko tuo Rovavaara lähellä Rovajärven ampuma-aluetta? Siellä tuli vietettyä laatuaikaa armeijassa. 🙂
Pasi, ei Rovavaara ole kovin lähellä sinun leireilysi kohdetta. Paitsi että Lapissa ovat molemmat.
Rovajärvellä minäkin olen käynyt; tykkimies pehtoori kun oli siellä leirillä kesällä 1977, niin minä ajelin Oulusta muutamaksi tunniksi sinne riiaamaan! 😀