Suurenmoista, lumoavaa, vaikuttavaa, henkeäsalpaavaa, erinomaisen kaunista, ainutlaatuista? Ei mitään noista, ja niitä kaikkia. En löydä sanaa sumuisen aamun tunnelmalle, sille kauniille maisemalle, joka Nallikarissa ja Möljällä kahdeksan tienoilla ja sen jälkeen oli. Sumuinen aamu oli kaunis jo kotitakapihalla, ja sitten merenrannassa. Parituntinen siellä vierähti kun kerran oli aikaa.
Kaikki kuvat suurenevat… kannattaneekin muutama ainakin kokeilla isompana.
Ja kuinka nopeasti sumu laskeutuikaan, lähti ja tuli takaisin. Oli lämmin, tyven, usvaista, sumuista, aurinkoista. Ihan hurjan hieno aamu.
Ja sitten taas kirkastui.
Alakuvassa näkyy pariskunta istumassa parrulla. Olivat aamukahvilla. Varmaan liki seitsemänkymppinen pariskunta. Vaimo oli lähtenyt aamukuuden jälkeen kuvaamaan sumua ja maisemaa, kävellyt Tuirasta Nallikariin, mies oli tullut liki pari tuntia myöhemmin mukanaan kahvia ja leetapullaa. Tarjosivat minullekin, en kuitenkaan heidän aamukahveilleen ryhtynyt, tovi juteltiin. Mukavia olivat. Merestä pitivät.
Sitten rannalla valmisteltiin ”Extreme run”-tapahtumaa. Kaikki liput, kaaret, muut härpäkkeet yms. kyllä hieman häiritsivät maisemakuvauspuuhiani.
Mutta kaikkinensa uusi Nalsku on kyllä upea, – pitäisi käydä useammin. Päivä jatkui aurinkoisena, toimeliaana. Kotipihan siistiminen, kotitöitä, aurinkoa, kalaasien koekeittiö.
Hienoa työtä! Upeita sumukuvia ja extrabonuspisteet tuosta erittäin kauniista tutun näköisestä majakasta. 🙂
Huomenta Lepolandian majakkaan! Hieman minua arvelutti laittaa tuohon bannerikuvaankin majakka, mutta arvelin ettet kuitenkaan plagioinnista tule syyttelemään 🙂
Hehe, voihan banneri. 😉 Enpä huomannutkaan tuota kun luen blogit yleensä Feedlyn avulla… Heh, eipä minulla ole tekijänoikeuksia tuohon majakkaan. Jos olisin, niin olisin varmaan rikas, on se vaan sen verran kuvauksellinen kohde. 🙂
Majakat ovat kyllä kuvauksellisia, – niissä kun on se meri yleensä aina mukana 🙂 Ja jotain matkan tunnelmaa.