Eilisen illan ruokapöytään tulivat maalareiden ja remppaajien lisäksi tytär ja kaverinsa, joten vielä kookosjäätelöä oli löydettävä pakastimesta.
Ananaksen kanssa se on tavattoman hyvää.
Ja tänään sitten minulla paluu kaikkeen vanhaan:
melkein tuntui kuin olisi päässyt töihin levähtämään… 🙂
Oli mukava mennä töihin.
Paljon mukavampi kuin vuosi sitten vuorottelun jälkeen.
Työ on minulle yleensä hyväksi. Niin nytkin.
Jatkoin oikeastaan siitä, mitä olen kotona tehnyt. Järjestelin paikkoja.
Oma työhuoneeni on kyllä ihan siisti ja järjestyksessä, mutta putsailin ilmoitustaulut,
järjestelin historiatieteiden aulan, vanhentuneet seminaariniput paperinkeräykseen yms.,
ja yksikseni kovin vaatimattomia eväitäni nauttiessa järjestelin vähän jo työpaikan keittiötäkin …
Yliopistonlehtorin hommia? No tiedä häntä, mutta oli hyvää aamuverryttelyä 🙂 .
Eikä niitä kyllä kukaan muukaan siellä tekisikään, ja kun minusta on kiva olla siistissä, niin miksei?
Ja sitten loppupäivä oman ”lukkarin” tekoa, opetuksen ”puitteet” jo piirtelin. Tästä se lukukausi lähtee.