Jos eilisessä postauksessa olin Keski-Euroopassa ja Reimsin seudulla, niin samoissa maisemissa olen oikeastaan ollut tänäänkin. Mitä nyt Inarissa ja Kajaanissa piipahdin päivällä.
Siis mitä ihmettä?
Reims ja muut keskiaikaiset miljööt ovat olleet pääsykoevastauksissa pyrkijöiden kuvailemina. Ehkä noin 70 vastausta olen tänään lukenut ja arvostellut. Hyviäkin jo joukossa, ja muutamia ihan riemullisia: tahattomasti ovat filosofian ylioppilaiksi haluavat vastailleet niin, että tällä sensorilla on ollut vedet silmissä, kun olen niin nauranut. ”Kivimuurit kaupunkien yllä…” ja sitten tämmöinen ”Keskiaikaa kutsuaan myös Pimeäksiajaksi. Tämä ei johdu siitä että keskiajalla olisi ollut pimeää, vaan koska se oli niin pimeä.” – Ihan laittamattomasti on tuo päättelyketju rakennettu! Ja tässä on tainnut pari sanontaa sotkeutua.:”… keskiajan kaupunkilaiset katsoivatkin maalaisia pitkällä nenällä.” ”Köyhälistö, kuten porvaristo, asuivat…. ” ”Maaorjilla oli asevelvollisuus.” ja paljon muuta mukavaa.
Mitä Kajaani ja Inari tähän päivään kuuluvat? Toinen kandityö käsittelee Inarin kuolleisuutta 1800- ja 1900-luvuila ja toinen Ensimmäisen sortokauden uutisointia kajaanilaisessa lehdistössä. Siis olen nuokin lueskellut ja arvostellut. Ja mikä parasta olen viettänyt etätyöpäivän: koko päivän ollut kotosalla. Aamupäivän olin sisällä, mutta puolelta päivin siirryin aurinkoon. Ei hassumpaa! 🙂
Tuossa illan aluksi oli taas digikurssin verkkokurssin luento, minkä seurauksena innostuinkin (= muistin kun hoksautettiin) että Photoshopin Elementsissä on valmiita kehyksiä kuviin liitettäväksi. Laittelinpa muutaman Reimsin, Sienan ja muutaman muun keskiaikaisen kaupungin kuvan kehyksiin – ihan vaan pysyäkseni oikealla aikakaudella, sillä huomenna sukellan taas keskiajalle…
Colmarissa aamulenkillä maaliskuussa 2011…
Kaikki kuvat kehyksineen suurenevat klikkaamalla.
Reimsin katedraalin ruusuikkuna säilyi II maailmansodan pommituksissa vaikka muu osa pyhätöstä vaurioitui pahoin pommituksissa.
Hillittömässä helteessä Sienan campolla heinäkuussa 2010.
Keskiaikainen ravintola Riquewihrissä maaliskuussa 2011.
San Gimignano 2011
Onpa siellä mennyt puurot ja vellit sekaisin yhdellä jos toisellakin. Mutta täytyy puolustukseksi sanoa, että vastausten takana on nuoria ja varmasti jännittäneet pääsykoetta. Itse muistan pääsykoepäivän kuin eilisen. 🙂 Ja sekin täytyy sanoa, että kuinka huikeasti sitä oppi opiskeluaikana ja tieto jäsentyi päässä.
Antoisia ja ratkiriemukkaita lukuhetkiä! 🙂
Voi Laura, minä tiedän. Siis tuon jännityksen, nimimerkillä 20 pääsykoetta valvonut. Minäkin muistan oman pääsykoepäiväni; minua ei jännittänyt, kun olin ihan varma etten pääse. 🙂
Onneksi olet opiskeluaikana oppinut jotain. Sehän se on tarkoituskin… 😉
Aurinkoista viikonloppua sinulle, toisen gradun parissa?