Keittiöelämää edelleen… ja digikuvausta. Että minä tunsin itseni viisaaksi kun puolelta päivin seisoin kujallamme kumpparit jalassa keskellä kuralätäkköä ja naapurin rouva oli juuri reippaana lähdössä kävellen Hulareille (joista minä edelleen kieltäydyn…). Kuvailin heijasteita. Tiedättehän, lätäköistä saa kulkaa hienoja heijasteita… mutta ehkä on sittenkin parempi, etten selittele enempää, vaan kerron toisista harjoitelmista, joita tänään oli ohjelmassa.
Lohipastrami, talvisalaatti marinoidun palsternakan kanssa, possun filettä suolakuoressa, ja sitten jälkkäriksi vanha juttu: mantelikakkua… Kaikki meni muuten hyvin, mutta toivoinpa kovasti, että tytärkin olisi ollut tulolla syömään. Mutta pianpa on sentään Skype!
Lohipastramia tein ensinnäkin Hesarin ohjeen mukaan ja samalla oman sovelluksen siitä.
200 g lohta, noin 1 rkl karkeaa merisuolaa,
1 tl roseepippuria
1 tl viherpippuria
1/2 tl mustapippuria
Tuo pippuriversio oli Hesarista, toinen versio muutoin sama mutta pippureiden tilalla Viskaalin kaupassa myytävä Kalamauste, jossa on monia yrttejä…
Leikkaa ison lohifileen pääpuolesta pitkittäin kaksi noin 20 sentin mittaista ja 4–5 sentin paksuista tankoa.
Ripottele suola lautaselle. Pyörittele lohitangot tasaisesti suolan peittoon.
Pyöritä kalat tiukasti kelmuun. Sulje kelmut pyörittämällä molemmista päistä kuin karamellipaperi. Nosta paketit jääkaappiin tunniksi.
Rouhi pippurit ja siemenet morttelissa. Sekoita mausteseokset valmiiksi.
Ota lohitangot jääkaapista ja huuhtele ne suolasta. Kuivaa. Kierittele tangot mausteseoksessa.
Paista tankoja kuumalla pannulla ilman rasvaa yhteensä runsaan minuutin ajan tasaisesti kaikilta puolilta.
Pyöritä tangot uudelleen tiukasti kelmuun. Anna maustua jääkaapissa seuraavaan päivään tai vähintään neljä tuntia.
Pakastimesta löytyi puolikas saaristolaisleipä (kuvassa sen päällä kevätsipulihakkelusta ja suolaista voita), lisäksi keittelin viiriäisen munia, ja sinappikastikettakin oli jäänyt ties miltä kekkereiltä. Kaikki komponentit lautasella ja hyvää oli. Äänet Hesarin pippuriohjeen ja Viskaalin kalamaustetun kesken menivät jotensakin tasan. Mutta lopultakin me kaikki pidimme molemmista versioista.
Sitten pääruoalle ajattelin tehdä siitä viime viikolla ostamastani jamssista pyreen, muussin, soseen tai jotain, mutta mokoma oli aika ruskeaksi pilaantunut kun sitä rupesin kuorimaan. Siispä salaattia, talvisalaattia, sellaisena kun saimme sitä Laanilan Kievarissa. Alle ihan normi salaattipohja jossa roscoff- tai muuta mietoa/marinoitua sipulia ja sitten päälle marinoitua palsternakkaa.
Eilen illalla kuorin ja keitin palsternakkasuikaleet, niiden ollessa vielä rapsakoita ja lämpimiä, kaadoin niiden päälle liemen, jossa oli pari ruokalusikallista hunajaa ja saman verran omenaviinietikkaa, sekä silputtua tuoretta timjamia, vähän pippuria. Etikan määrä olisi voinut olla vähäisempi,,… mutta muutoin olivat oivallisia, ja salaatti sopi oikein hyvin possun fileen kanssa.
Pääruoaksi laitoin viljapossun ulkofilettä. Ja valmistin sen suolakuoressa. Suolakuoressa on tehty ja tarjottu kalaa useinkin, mutta että possua! Ohjeen nappasin Jokihaka kokkaa -blogista, jonka tapa yhdistää kuvia ja tekstiä ihastuttavat minua. Ja nyt sieltä lainattu ohjekin ihastuttaa. Hyvää oli. Ei ollut possu kuivaa, timjami maistui, mutta suolaa ei ollut liikaa.
Fileelle tein kastikkeen, jossa oli ½ litraa Puljongin lihalientä ja puoli purkkia Creme Bonjour Välimeren yrtit -seosta. ja vähän suurustelinkin.
Minulla oli niin iso file kokattavana, että siitä jäi pehtoorille Lappiin vietäväksi huominen ruoka. Ja jälkkäriäkin jäi, ei paljon, mutta jäi.
Mantelikakku on hyvää, mandariinilohkot ”kuvausrekvisiittaa” 🙂 Ohje tämän helpon kakun/jälkkärin tekoon on mm. täällä KLIKS. sivulla 64. Tein tätä mm. pojan lakkiaisiiin gluteenittomana vaihtoehtona, ja kakku loppui paljon ennen kuin muut ”viralliset” lakkiaiskakut.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Ja samaan aikaan toisaalla: tyttärellä oli eilen illalla ollut jonkin sortin kekkerit kämpillään… ja lapsi oli sitten päättänyt oikein satsata tarjoiluun ja tehdä mikro-popcorneja…
Kieltäydyn tuntemasta huonoa omaatuntoa siitä, että lapsi on päästetty maailmalle ilman alkeellisintakaan ruoanlaittotaitoa. 😀