Niinhän se oli sovittu. Että herätään aikaisin, ja lähdetään kotiin. Ihan sama kiinnostiko ketään moinen, mutta kun kerran päätetty, – ja totta puhuen vähän välttämätöntähän se oli. Tulla takaisin maalikyliin, tulla takaisin kohti kustannuspaikkoja. Mökkien siivousta (nuoriparikin oikein mallisuorituksen tekivät :)), koirulit kyytiin, tarkistetaan vielä kaikki ja sitten vasten aurinkoa. Melkein koko matkan paistoi. Ja pehtoori ajoi koko matkan, toisin kuin yleensä. Huomista opetusta valmistelin, soittelin, surffailin ja viesteilin oikein urakalla. Samalla dokumentoin kotimatkan… tervetuloa kyytiin välille Hangasoja Rantapelto…
Sälekaihtimet oli suljettava.
Ainakin vaakakuvat suurenevat klikkaamalla.
Kuvat on tosiaan räpsitty auton ikkunasta, lennosta,
enkä juuri käsitellyt, …
Tuulentuvan ovi tiukasti lukittava.
”Terveisiä Kutturasta.” Kuka on lukenut? Minä olen, enkä oikein osaa muodostaa mielipidettäni.
Juuri viitan kohdalla vastaan tullut rekka pölläytti lumipölyä…
Kakslauttasen kappeli, jossa Tuksu joku vuosi sitten vihittiin…
Vuotsossa vielä reilusti lunta…
Buorre matki. Hyvää matkaa… Mana dearvan.. mene terveenä.
Sodankylän Nesteellä on usein tarve pysähtyä, tänä aamuna ei kuitenkaan…
Liikennevalot ovat hyvät kovin ruuhkaisessa Sodankylässä. 😉
Suomen kauneimmat bussipysäkit?
Tiaisesta kääntyy tie Luostolle.
Siinä on tuollainen totemi, ja Muikkupistekin näyttää avatun. Se on uusi…
Vähän aikaa aurinko oli pilvessä…
Napapiirillä kävimme kahvilla.
Joulupukin Pajakylän toisessa kerroksessa on cafe Sirmakko,
jossa on erinomaiset lohileivät.
Juniorille maistui suklaakakkukin.
Rovaniemelläkin liikenne vielä suhteellisen hiljaista.
Ja hankien hohdetta!
Veitsiluodon savut Kemin edustalla aika vaikuttavia.
Iissä on ideaa, ja liikenneympyröissä mukavat ”patsaat”.
Haukiputaalla hanget eivät enää ”muumimaiset”.
Ja Kemi – Oulu välillä liikenne ihan tavallista: keltainen viiva on kehotus lähteä ohittamaan?
Ei, ei vielä Linnanmaalle, vaan vasemalle, kohti kotia.
Koskelantiellä jo kevät. Kotona ollaan.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
En tänään ole tullut aprillaanneeksi ketään, enkä aio nytkään. Silti kehotan klikkaamaan ja katsomaan tämän. Kyyneleet tulee, mutta silti merkillisen hyvä tunnelma jää…
Hauska kuvareportaasi, kiitos! Alkoi ihan naurattaa maininta kappelista, jos Tuksu vihittiin 🙂 Hmm, kunnia sekin 😉 Aika vaikuttava kyllä tuo videonpätkä, kiitos siitäkin elämyksestä!
Oleppas hyvä vain, Katri. Mukava jos matkalla viihdyit. 🙂 Ettei muka ole meriitti paikalle, jos Tuksu on vihitty siellä? Toki, toki on. 🙂
Minuun kolahti tuo video, – ja se tarina. Vaikuttava tapa erotakin, ja kohdata.
No, nyt kun silmät on taas kuivattu, niin kiitos molemmista matkoista.
Kiitos kun kuljit mukana, Irma. Aurinkoista huhtikuuta sinnekin.