Joku reippaampi olisi nyt ulkona ämpärin ja luutun kanssa. Pesisi ikkunalautoja ja muita tasoja. Putsaisi yrttipenkkiä, joka hämmästyttävästi on lumen alta sittenkin paljastunut. Nauttisi kevään valosta ja raikkaasta ilmasta. Mutta minä olen nyt se vähemmän reipas. Ei vaan viitsi lähteä pihalle. Sitä paitsi pehtoori on viikolla jo kantanut kellokanervat roskiin, putsannut ja puleerannut kiveykset ja piazzan. Oli tuonut orvokkejakin; ”Sinähän niitä tykkäät istutella.” Ehkä huomenna tykkäänkin. Tänään olen keskittynyt vain järjestelemään sisätilojen ”kukkaterraariota”. Siis mitä? Kiviä! 🙂
Sitä paitsi mie olen tässä illansuussa koettanut kysellä, olisiko meille tulossa ruokavieraaksi systeriä tai murmelia, nuoria tai vähän vanhempia ja kun nyt kerta kaikkiaan näyttää siltä, ettei ketään tule, niin minullahan on huominen ja ylihuominen aikaa pihalla ja sisällä touhuamiseen (lue: kun kerran ei ole mukavampaa tekemistä eli kestitsemistä, on vähän pakko touhuta). Jos kohta olisi tuolla tikulla ja repussa duunejakin, – olkoot.
Olen tässä kiireimmiltäni harrastanut luonto/lintukuvaustakin: tämä kun käveleskelee tuossa tontin rajalla harva se ilta, niin ei paljon vaadi kun keittiön ikkunasta kuvailee…
Kaikesta huolimatta taidan ryhtyä tässä vielä jotain leipomaan. Oppiaineen esimies kun lähetti eilen ensi maanantain kokouksen esityslistan, jossa ensimmäisenän pykälänä oli ”Reijan sima”. Odotuksia siis on. Noh, siman tein jo viime viikonloppuna, mutta olisi ehkä mukava viedä jotain syötävääkin. Lupasimme kollegan kanssa seminaarilaisillekin meidän maanantain ”maratonistuntoon” jotain tarjoilua: kollega aikoi Tornionjokivarren reissultaan jotain tuoda, mie voisin tehdä vaikka muffinseja. Siispä siirryn takavasemmalle elikkäs keittiöön. … Huomiseen, ja reippaampaan oloon ja postaukseen!
Aina ei tosiaan jaksa. Jotenkin putosin ihan täysin tämän kevään kelkasta, kun se yhtäkkiä tuli. Katselen huuli pyöreänä, kun naapurit hymyillen rapsuttavat pihojaan. Sain minäkin tänään ne callunat laitettua pois 😉 Ehkä joku päivä minutkin tavoittaa se kevätpuuska, kun ihan mielelläni pesen terassin, laitan talvivaatteet pois, jynssään ikkunat ja ikkunanpielet. Käyn kaapit läpi, kasaan ainekset kirpparipöytään ja ja ja…;) inspiraatiota odotellessa!
Odotellaanpa ihan rauhassa niitä puuskia 🙂 Minulla jo pientä vireyttä havaittavissa, mihin auttoi olennaisesti kun sittenkin saadaan tänään ruokavieraita. 😉
Lisää lintukuvia, kiitos! Rector magnificus LL on saanut Teitissä varteenotettavan kilpailijan. Galliformes -ryhmän näytätte erityisesti sulkeneen suosioonne.
Koivu hyvä, kuten tietänetkin Galliformes-ryhmä ja muut linnut eivät minua satunnaisista räpsäytyksista niin tavattomasti kiinnosta; ehkä siksikin etten niitä tunnista (mikä ei todellakaan johdu siiteä, ettei olisi ollut erinomaisia opastajia!), joten en edes yritä kilpailla LL:n kanssa. Kirjaansa pitäisi kyllä tutustua.