Jokavuotiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa on käyty. Onhan niissä puolensa ja puolensa. Ei ole ollut ongelmia: kehitytään ja keskustellaan – eihän siinä mitään. Mutta ne arviointikaavakkeet ja tietojärjestelmät, joiden puitteissa nuo ”keharit” on käytävä, aiheuttavat päänkivistystä ja erilaisia voimasanoja käytävillä ja työhuoneissa. Sitä paitsi ne ovat taas muuttuneet. Juuri kun niiden edellisten idean ja [olemattoman] rakenteen oli oppinut, on taas opeteltava uudet.
Jotta jokainen osaisi kehityksensä ja tavoitteensa kirjata, on ensin kouluttauduttava ainakin pari kertaa parin tunnin koulutus. Ja noiden lankettien täyttöön kuluu hyvinkin yksi työpäivä, ja sitten keskustelujen jälkeen vielä viimeistelyyn muutama tunti, jotta ne voi lähettää eteenpäin.
Ja kaiken muun hyvän lisäksi tämä uusi järjestelmä kun on vielä tupannut kaatuilemaan kesken tallennusten – luonnollisesti menettäen kaiken siihen asti tehdyn työn [minulle ei onneksi ole näin käynyt]. Sitten on täytettävä 8-sivuinen tiedonkeruulomake, johon kirjaat jokaisen risahduksen ja luennon pätkän, tekemäsi ohjauksen ja lipareen, artikkelin ja kaiken mitä duunissasi teet, siten, että pumaskasta tulee helpostikin [minullakin] 15-sivuinen.
Kun saat tämän hengen tuotteen luoduksi ja hyväksytyksi, sinun on puhuroitava se tietokantaan. Puhuroitava?! Mitä ihmettä?!
puhuroida =
- siirtää tiedosto tietokoneelta toiselle tietokoneelle
Etymologia: käännösehdotuksena englannin sanalle ’upload’ vanhassa ATK-oppaassa, mutta ei ole koskaan levinnyt yleiseen sanastoon. Vakiintunut käännös: lähettää (joskus käytetään sekaanuttavasti käännöstä ladata)
Näin lukee wikipediassa. Tarkoittaa siis lähettämistä tai lataamista, ei imurointia. Imuroinnin vastakohtahan on puhurointi! Luonnollisesti. Ei riemulla rajaa!
Vaikka wikipediassa lukee ettei ole vakiintunut yleiseen käyttöön niin silti yliopistojen (siis huom. ei vain historiatieteiden!) kehityskeskusteluja käydään puhuroiden, kaikki tuhannet yliopistolaiset puhuroivat näin maaliskuussa hyvinkin paljon.
Olen puhuroinut!
Klikkaamalla isommaksi saat tästä talvisen taustakuvan koneellesi.
Dziisös! Olen tiennyt tämän jo kauan: minusta ei ENÄÄ olisi tämän norsunluutorniyhteisön duunariksi.
UPJ (uusi palkkausjärjestelmä) toi mukanaan pärstäkertoimet, seulomisen jyviin ja akanoihin. Raha katosi jonnekin. Juhlapuheiden monikielisyys ja monikulttuurisuus muuttuivat silmänlumeeksi. Karsintaa, lakkauttamista, yhdistämistä, toisaalle suuntaamista, järkiperäistämistä.
Nyt hallintobyrokraatit nöyryyttävät suoritusporrastaan puhuroinnilla.
University Culture – Quo Vadis?
Eihän nämä puhuroinnit etc. nyt niitä työn mielekkäimpiä osa-alueita ole. Mutta niitäkin kohti tästä taas lähdetään.
Kaikkeen teillä siellä aika kuluukin. Ei kestäisi hermo olla siellä…
Sanopa muuta, Taije. On vielä hermo kestänyt, mutta kyllähän välillä tuskastuttaa… Jotenkin aattelee, että olisi parempaakin tekemistä. 😉
Meidän Isännällä oli vastaava kaavake täytetävänä. Pomo ilmoitti, ettei kukaan saa kolmosta parempaa, skaala oli viiteen. Kolmonen on työnvaatima kokemus ja taito eikä kukaan saa sen korkeampaa. Mitä jos sattuisi olemaan normaalia kokeneempi? Todella rassaavaa.
Miten minulla onkin vähän sellainen tunne että tämä ihmisten ja heidän työnsä mittaaminen onkin sieltä teiltä päin kotoisin. Mutta ei auta, kerro vain B:lle myötäelävät terveiset, että ihan sama meininki on täälläkin.