Ostimme joka pöydälle tulppaaneja, sijasimme vierasvuoteen valmiiksi, jäähdytimme valkoviinin raikkaaksi, pöydän keväiseksi katoin, herkkuja kotiin roudasimme ja illalliseksi valmistimme.
Saimme vieraan Atlantin takaa. Sisarkin saatiin käymään ja nuoriparikin ehti jälkkärin vielä nauttia… Hillacremebrûlee ei ollutkaan huono… Muista en mene sanomaan mitään, noh, kukaan ei liene jäänyt nälkäiseksi…
Ja siinähän se viisi tuntia ruokapöydän ympärillä vierähti. Olipa meillä neljän vuoden jälkeen juteltavaa… 😉
Amerikan serkku on monissa kirjoissa, minulla on oikeasti. 😉 Onhan mukava kun tuli käymään.
Kuvassa toki muitakin kuin serkku sisarineen:
kummitätini, kaksi muuta tätiäni, yksi muukin serkku, iskä, mummu ja pappa.
Perniön mummulan saunan seinustalla about 50 – 55 vuotta sitten. ..
MInullakin on Amerikan serkkuja tai oikeastaan Amerikan pikkuserkkuja;sekä isän että äidin puolelta.Ja just sain yhteyden lähellä Wasghingtonia asuvaan pikkuserkkuun.
Siis Amerikan serkkuja ei olekaan vain kirjoissa? Muillakin on niitä oikeasti. 😉
Amerikan serkkua on hellitty ja paijattu ja kaikin puolin hyvin pidetty! Makuhermoja hemoteltu, seurassa lämmitelty, viinillä kostuteltu, hymyillä ilahdettu ja serkku on tuntenut olonsa aivan taivaalliseksi! xoxoxo
Kuva on vuodelta 1962, Papan 70-vuotispäiviltä. Helmikuussa oli aivan ihanaa, kun saunanseinustalla ruoho jo viheriöi Varsinais- Suomessa.
Hyvä että serkku on viihtynyt meidän ruokapöydässä, seurassa. 😉 On mukavaa pitää hyvin, jos vieras nauttii.
Suunnilleen oikein sitten osasin ajoitella… Kyllä oli pappa vetreä ja suoraryhtinen vielä seitsenkymppisenäkin.
[…] quite of few cakes went un-photographed, and mostly the ones pictured here. I was so spoiled and pampered during my visit back home! The meals I had, the company I […]