Kuutamo. Se on täällä Hangasojalla aina hienompi kuin missään.
(Kuva on kyllä Ylä-Postojoelta, kännyllä räpsäisty.)
Mökillä jo olemme. Harvoinpa minulla on huono omatunto töiden takia, mutta nyt vähän kyllä oli, kun pehtoorin kyytiin tänään iltapäivällä töiden jälkeen lähdin ja tänne lähdettiin huristelemaan. Vähän kuin sellainen moraalinen velvollisuus olisi ollut mennä vielä huomennakin töihin, mutta perustelin tätä liukenemista sillä, ettei jäänyt mitään sellaista tekemättä mikä olisi vaatinut Linnanmaalla oloa. Ja eikähän meillä mitään paikallaolovelvoitetta duunissa olekaan: eikä monet kollegat olekaan kuin silloin kun on opetusta, palavereita, ohjausta, kokouksia, seminaareja tms. Toisaalta on monia kaltaisiani jotka ovat sen viisi päivää viikossa kahdeksan, yhdeksän tuntia. Siis omantunnonkysymys on, miten siellä paikan päällä on. Ei muuta väliä kuin että duunit tulee hoidettua…
Ja ihan lomalle en nyt vielä jäänyt: kirjoja täynnä oleva reppu ja mukana oleva muistitikku osoittavat että jotain jäi kesken, ja siitä kai se huono omatunto tulikin ja siitä se lupaus ja aie tehdä etätöitä pari päivää.
Töiden lisäksi olisi ollut toinenkin syy jäädä Ouluun: tänään olisi ollut jo pari kertaa siirretty fotomaraton, johon olisin kovin mielelläni osallistunut. Mutta Lappi se nyt houkutti niin että täällä ollaan. Ja kuvia täältäkin tulossa… Näillä mennään…
Harmi, että fotomaraton jäi sinulta välistä, mutta syy hyväksytty. 🙂 Tulet sitten syksyllä tänne Kuopioon, kun kameraseura järjestää täällä perinteisen Digifotomaratonin la 31.8.2013. 🙂
Pasi, harmi minustakin. Kuopion digifotomaraton kuulostaa minusta kyllä paljon houkuttelevammalta kuin Tukholman, Helsingin tai vaikka Oulun Tervahölkkä-maraton… Olisikohan kunto ideaali tuohon aikaan vuodesta 🙂 ?
Siellä Lapissa on hyvä tehdä voimaharjoituksia ja laittaa pohjakunto kohdalleen. Sitten voi alkaa rakentamaan kisakuntoa syksyä varten. 🙂
Olet oikeassa, täytyy ryhtyä heti ylihuomenna treenaamaan oikein kunnolla. Tosin Koilliskairan ja Kuopion maisemat eivät ehkä ole ihan verrannolliset,… eikä edes valo. Se valo on tiedätkös täällä ihan omanlaisensa: yhtä aikaa helppo ja haastava.
Varohan siellä korkeanpaikan leirillä, ettei veriarvot pääse nousemaan liian korkeiksi. Kyllä täälläkin mäkiä riittää, että oululaisen kannattaa ottaa treenit siellä tosissaan.
Heh! Lupaan ottaa tosissani. 😀