Juuri kun minä olen päässyt luennolla selittämästä, että tuberkuloosi kuuluu niihin tauteihin, joita Suomessa ei enää tavata, ja kertonut, kuinka se oli pahimman luokan kansantauti ja kuinka Suomi oli tämän ”valkoisen surman” mustaa aluetta, ja otin oikein kuvan omasta opintokirjasta*, johon meidän piti opiskeluaikana hommata leima todistukseksi, että on käynyt tubi-kuvauksessa (muuten ei saanut opiskeluoikeutta), juuri kun olen huomisen luennon Power Pointiin linkittänyt filmipätkän tuberkuloosipotilaiden palauttamisesta yhteiskuntaan, kertonut että kollega johtaa viisivuotista Akatemian-projektia, jossa tutkitaan tuberkuloosia, joka siis Suomesta todellakin on jo hävitetty ja juuri kun avaan netin, että etsin vielä vähän täydennystä huomiseen luentoon, niin törmäänkin uutiseen, jossa kerrotaan, että Turussa on opiskelijoiden keskuudesta löytynyt tubia.
[Hyvin tyypillinen tuo lause minulle tänään: monta riviä, yhteenputkeen suunnilleen hengittämättä.]
* Ei ollut WebOodia, eikä opintorekistereitä. Oli opintokirja, johon merkittiin kaikki suoritetut tentit, luennot, seminaarit. Ja leima tuberkuloositarkastuksessa käynnistä!
Kollega kertoi, että hänen alakoululaiselle tyttärelleen oli juuri koulussa opetettu, että paavin virka on elinikäinen…
Tätä on siis liikkeellä. Vanhenevaa historiatietoa!