Pieni prologi (historiallinen tausta ;)) asiaan:
Toppilan vanhassa satamassa, jonka käyttö on toki jo loppunut, on vielä jäljellä vanhoja varastorakennuksia ja viljasiiloja sotien väliseltä ajalta. Vaasan punatiilisen ison Höyrymyllyn kaksi alinta kerrosta ovat vuodelta 1924, ja sen jälkeen sitä on korotettu kahdella kerroksella 1927 arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnitelmien mukaisesti. (näkyy tuolla sillan takana)
Toppilansalmen rannassa olivat vielä kesällä jäljellä myös SOK:n funktionaliset höyrymylly ja siilot. Ne on raknnettu 1920- ja 1930-luvulla. Siinä vieressä (kuvassa takana) on vielä SOK:n konttorirakennus, joka on tehty talvisodan jälkeen.
Toppilansalmi muuten syntyi vuoden 1724 tulvan seurauksena. Silloin muodostui syvä satamaväylä, joka oli vilkkaassa käytössä tervakaupan kultakaudella 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella. Kun laivat saapuivat satamaan, oli niillä lastinaan painolastihiekkaa ja niiden mukana Toppilansaareen kulkeutui uusia kasvilajeja.
Toppilansaaressa on ollut satama- ja varastotoimintoja sekä porvariston huvila- ja puutarhapalstoja. Saaren pohjoiskärjessä laidunnettiin lehmiä ja lampaita. Jatkosodan aikaan Toppilansaari toimi saksalaisten huoltosatamana.
Siilojen paikalle, kunhan ne ensin saadaan kokonaan purettua, tehdään asuntoja. (Ks. Kulmuri-blogi jossa Kate kertoilee rakennus- ja sisustusprojektista, ja hänen sivuillaan on hienoja havainnekuvia siitä, miltä Siilot ja seutu tulevat näyttämään ….)
Ja minä olen siis päättänyt (kommenttipuheenvuorojen kannustamana :)) valita tämän vuoden kuukausikuvauskohteekseni nuo siilot ja niiden tuhon ja uuden elämän. Edellisten vuosien kuukausikuvat löydät täältä: 2010 (Puutteenperän 12 kuukautta) ja 2011 (Merikosken yläkanavan vuosi).
Tammikuun kuva on siis tässä – pikkusiilotkin on jo puoleksi deletoitu.
Ja tässä helmikuun kuva. Hyvin tyypillinen tuhnu keli tässä helmikuussa … Nyt purkutyömaa jo aika ankea. Ja takaa paljastui valtaisa konttorirakennus. Takana näkyvä piippu on Toppilan turvevoimalan piippu.
Kun deletoidaan, syntyy deleetio. Esim. siilodeleetio, siilohäviämä.
Murheellista?
Minun kolme Toppilaani (since 1965):
(1) Toppilan III. Yksi kolmesta OY:n opiskelijabileissä 1960-l. jälkipuoliskolla. Muut olivat Olvi ja Lapin Kulta.
(2) Matti Toppila, laulunjohtaja OY:n opiskelijabileissä… (ks. ed.). Laulatti kansallissosialistisen Saksan lauluja (”Die Fahne hoch” yms.)
(3) Toppilan viljasiilo. Olin ”purkamassa” (1990?) viljalaivaa satama-alueen varastoon, mahdollisesti siiloon.
Koivu hyvä, meidän Toppilamme tangeeraavat hitusen…
1) TOP III = urbaanilegendan mukaan ”Talonmies on pudonnut”. 60-luvulla liikkui vahva huhu että Toppilan panimolla oli talkkari pudonnut olutsammioon. Näin meille kansakoululaisille oluen etiketin sanomaa selitettiin.
2) Sinun opiskelijabileiden laulunjohtajalla oli yhteytensä siihen meidän lukiokaveriin, joka sai ”ruuneberistä syötöt”.
3) Minäkin olen ollut ”duunissa” Toppilan satamassa: isän kyydissä olin joskus ”satama-ajossa”.
Ohhoh, ei enää edes pikkusiiloja. Kohta ei enää tunnista Toppilaa samaksi paikaksi! Paljon on muistoja , asuttiinhan sielä Toppilassa sentään useampi vuosi. Kiitos mukavasta tarinasta, onneksi pidät meidät ajantasalla!
Nyt kun kuvasarja on aloitettu ajantasaistamista tulee siis kerran kuussa… Kirkastuisivat kelit niin kuviinkin saisi vähän kontrastia… 🙂