Nyt on naama putsattu ja puleerattu, hipiä freesi ja fiini! Ajelin töistä suoraan kasvohoitoon, ja ihan kuin isommankin rempan olisin itselleni suonut: timanttikuorinta rulettaa!
Minullahan tämä naamavärkistä edes satunnaisesti huolehtiminen on vähän kuin äidinmaidossa saatua; äitini, joka avioiduttuaan ja Ouluun muuttaessaan oli jo merkonomin tutkinnon suorittanut, mutta sitten vielä esikoisensa (meitsin :)) saatuaan suoritti myös kosmetologitutkinnon.
Alla luokkakuva vuodelta 1959 (otin kuvan koulun www-sivuilta, äidillä (alh. vas.) olisi albumeissaan parempi otos, mutten nyt tähän hätään sitä lähde skannailemaan); tuo oli Oulussa ensimmäinen vuosikurssi.
No ammatikseen äiti ei ole koskaan noita töitä tehnyt, mutta piti huolen, että me kakarat pidettiin murkkunakin naamat jotensakaan puhtaina ja suhteellisen finnittöminä. Ja edelleenkin hän itse pitää kasvonsa ja erityisesti kätensä paljon huolitellumpana kuin minä koskaan; kynnet ovat aina kauniisti viilattuina ja lakattuina. Ei ole vuosikymmenistä kiinni huoliteltu ulkonäkö.
… hieman samassa teemassa… haluaisin tämän minun sosiaalisen median ”ulkokuoreni” = blogin ulkoasun tuunata uudeksi, mutta kun ei oikein taito riitä muutoksiin joita haluaisin tehdä. Ehkä viikonloppuna kuitenkin jotain bannerikuvan vaihtoa isompaa yritän. Huomenna jo perjantai? Tällaiset työviikot on aikas soppeleita. 🙂