Ääni

Digikurssin läksynä ääni.

Sen jälkeen kun puhelimet, iPodit, herätyskellot, paloautot, lapsilauma tarhan pihalla … ja kaikki muu äänekäs oli kuvattu, ryhdyin miettimään että tehtävä onkin ”ääni”, ei äänen aikaansaaja, ei äänen tuottaja, vaan ääni. Miten kuvaat ääntä?

Kuvassa täytyisi jonkun tehdä jotain, joka johtuu äänestä: tanssia, pitää käsiä korvilla, huutaa, … Olisi siis oltava malli, ihminen, joka tekisi jotain. Eikä minulla ole mallia.

Sitten tulee mieleen ääni, vaaleissa annettava ääni. Äänestyslippua ei ollut saatavilla, mutta historioitsijallahan nyt aina on pari äänestyslippua valtiollisten vaalien alkutaipaleelta arkistoissaan ja eikun kuvaamaan. Ääni se on tämäkin.

Ei minulla tietenkään kotona mitään äänestyslippuja ole, vaan otin kuvan täältä, ja siirsin photariin, tulostin ”väärennöksen” ja sitten piirsin äänen itse ja sitten kuvasin.

Klikkaamalla tuon alimmaisen kuvan, jossa on siis kopio vaalilipusta, isommaksi näet ehdokasasettulussa mielenkiintoisia juttuja.  Ensimmäisissä valtiollisissa vaaleissa Vaasan läänin vaalipiirissä olleet ehdokkaat ovat neljässä vaaliliitossa. Joukossa on vain yksi nainen. Anni Päivärinta vaaliliitto C:n kolmessakin listassa. Kauhavalla hänen nimensä on ensimmäisenä listalla ”Maalaisväestön etu”, Isonkyrön Maalaisten etu -listassa toisena ja Lapualla listalla Maahenki ja valistus -listalla kolmantena.  Mitä tämä tarkoittaa?

Jos punainen viiva (= annettu ääni) olisi vedetty kohtaan Isokyrö, Maalaisten etu, olisi Anni saanut puolikkaan äänen, koska hän oli listassa toisena. Ensimmäisenä ollut Malmivaara Väinö olisi saanut kokonaisen äänen ja kolmentena ollut A. Kivelä 1/3 ääntä. Annin listan ykkönen Väino Malmivaara sekä Suomalaisen puolueen Ylistaron listalla ”Edistys kristillisyyden pohjalta” Wilhelmi Malmivaara olivat herännäisjohtaja Nils Malmbergin jälkeläisiä ja tämän körttisuvun jälkikasvua on myös näyttelijä Laura Malmivaara.

Suomessa eduskuntavaaleja järjestettiin aluksi vuosittain ja näitä aika valtavia äänestyslippuja viivailtiin siis tiuhaan. Kannattaa katsella noita vaalilistojen nimiä: kovin ovat toiveet konkreettisia. Miksikö ääni annettiin punaisella viivalla: helpottamaan ääntenlaskentaa. Ajatelkaa, millaista olisi ollut näistä vaalilipuista etsiä lyijykynällä tai mustekynällä tehtyjä viivoja: punainen näkyi!  Kerrallaan valittiin aina vain kolmannes kansanedustajista. Vaaliruljanssi kävi työlääksi ja kalliiksi ja  vaalijärjestelmä muutettiin ja vuosittaisista vaaleista luovuttiin.

Nyt lähden kurssille katsomaan, millaisia ääniä muut ovat kuvanneet.