En pidä siitä kun joku sanoo ”asioilla on tapana järjestyä”. Se tarkoittaa useimmiten sitä, että sanoja ei tee asiaa, joka hänelle kuuluisi tai hän tekee sen myöhässä tai hän sälyttää homman jonkun muun tehtäväksi, mutta kuittaa pisteet itselleen.
Tänään aamulla toivoin, että niin olisi, että asioilla olisi tapana järjestyä. Ja niin kävi. Asiat järjestyivät, enkä siirtänyt, en sälyttänyt, enkä myöhästynyt. Mutta kyllä voin kuitata pisteet itselleni. 🙂
Olen ollut kertakaikkisen aikaansaapa. [ihan tavattoman tyhmänkuuloinen sana: ”aikaansaapa”!]
Aatelisvälipaloista keräilytalouteen, Laanilan historiasta UniOgsin ihmeelliseen maailmaan, muutamia mukavia sanoja ja merkillistä pahantuulisuutta liikkeellä ja ilmassa, kuulumisia ja tutkimusta syntymistä ja kuolemista, kaikkea siltä väliltä, pisteenä digikurssi ja nyt Downton Abbey. Toimen päivä.
Minä sanon joskus, että asioilla on tapana järjestyä. Mutta usein lisään (joko ääneen tai ajatuksissani) siihen, että kunhan hiukan pukkaa asioille vauhtia, niin johan järjestyvät. Itsestään ei mikään muutu.
Tuota minä juuri tarkoitin. Järjestyyhän ne kun joku järjestää. 😉