Missä mennään -päivä Maikkulassa.
Menin tuntia ennen kuin info- ja koulutuspäivä alkoikaan.
Halusin kuvata, ja käveleskellä Oulujokirannan syyskesän aamussa.
Maikkula on minulle tärkeä paikka. Olen viettänyt siellä 5-vuotissynttärini.
Ja karonkkanikin vietettiin siellä. Promootiopurjehdusta olin sinne järjestämässä ja viettämässä.
Ja äidin 80-vuotissynttärit vietettiin siellä..
Maikkula on paljolti 1800-luvun asuunsa entisöity kartanorakennuskokonaisuus. Se on ollut mm. Oulun pitäjän (Oulujoen) nimismiehen tila 1860-luvulla. Silloin rakennettiin Fredrikan talo, jonka portaille synttärivieraiden kanssa istahdimme yhteiskuvaan toukokuussa jokunen vuosi sitten… 🙂
Kartanon (1830-luvulta) ja Fredrikan talon lisäksi pihapiirissä on 1700-luvun aitta, talli ja väentupa. Nyttemmin – Maikkulan uuden elämän alettua – sinne on rakennettu lohikellari, savusauna, liiteri (kokous/juhlatiloja), pieni kesäteatteriaukio, lammasaitaus, … Istutukset ovat kauniit ja kaikki hyvässä kunnossa.
Yritänkö kierrellä miten meni? Ehkäpä. Siis osasinko olla välittämättä, pyytämättä puheenvuoroa, kyseenalaistamatta? Miten minun uusi teflon/tämähän ei minulle kuulu -asenteeni toimi? no eihän se minulta mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Enhän minä osaa olla kysymättä.
Eihän se mennyt ihan niin kuin Strömsössä, sanoi koulutusrehtorikin, eikä tarkoittanut minun yritystäni olla hiljaa. Ja sanoi paljon, paljon muutakin jotta ei tarvinnut nostaa kissaa oikeasti pöydälle. Jo aamukahvilla ennen kuin koko info alkoi hän sattui samaan pöytään ja enhän minä sitten ihan osannut olla kyseenalaistamatta yhtä sun toista. Mutta hyvässä hengessä… 🙂
Barrikadeille ei noustu, humanistit eivät ihan hymistelleet, mutta ei paljon muutakaan, minä näin kaikenmoisia absurdeja juttuja (tilankäyttökö se oikeasti ratkaisee miten meidän toimintaa rahoitetaan? eikö ne tulokset ole kuitenkin tärkeämpiä?) koulutusrehtori pahoitteli aiheuttamaansa mielipahaa, pyysi pari kertaa anteeksi tiedekunnallemme aiheutunutta häslinkiä ja totesi lopuksi ….
Jotta ihan runolliseksi heittäytyi.
Itkeäkö vai nauraa? Vai jatkaa harjoituksia teemalla ”tämähän ei minulle kuulu”.