Paljon sellaista, mikä viittaa syksyyn.
Koko yön satoi. Satoi paljon.
Mistäkö tiedän? Tiedän koska ensimmäistä kertaa vuorottelun jälkeen heräsin aamuyöstä miettimään työasioita, mietin niitä ja kuuntelin sadetta. Argh!
Meille tuli pitkästä aikaa siivooja kotiin. Se oli asia, jota tervehdin suurella ilolla.
Töihin lähtiessä ei tullut edes harkituksi pyöräilyä/kävelyä. Rankkasateen lisäksi mittari näytti aamukahdeksalta kahdeksan astetta. Hrrrr.
Monia työkavereita (P:kin, mukavaa :)) jo paikalla. Ensimmäiset opiskelijoiden sähköpostit.
Humus-kuppila on auki! Sekin on plussamerkkinen juttu.
Väitöskirjan ohjaajaksi lupauduttu. Plusmiinusnolla.
Kesähiukset on saksittu ja siistitty virkanaiskondikseen. Blondiudesta en enää luovu. 🙂
Iltakävelyllekään ei ”ehdi” (lupasin itselleni leipomis/kokkaamisillan); siis selityksiä liikkumattomuudelle alkaa löytyä.
Viesti, muisto, kesästä tuli Umbriasta tänään. Tähän palaan vielä.
Mutta ei anneta miinusmerkkisten juttujen ahistaa; viikonlopuksi lupasi jo lämpenevää, paksu pilviverho hälvenee taas.
Pari viikkoa ja jo ensimmäinen aamuyön herätys. Ai, ai! No, en tiedä, onko tällä valuraudalla paljon varaa arvostella…Onhan lounastaukolupaus sentään vielä pitänyt?
Mutta ku… tässä on katsos vielä opettelukausi menossa… Usko pois, kyllä minä vielä opin. 😉
Lounastauot olen pitänyt – nauttinut evääni rauhallisesti ja kollegoiden kanssa höpötellen.