Aamulla aikaisin lähdimme pehtoorin kanssa kasvitieteelliseen puutarhaan, vähän kuin hakemaan ideoita meidän omenapuiksi.
Mutta enemmän meni ihailuksi, kävelyksi, paleluksi ja kuvaamiseksi. Miksen minä käy useammin siellä kuvailemassa? No loppukesästähän voin viettää ruokatunnit siellä kuvaillen, kasvitieteellinenhän on meidän duunipaikan ”takapihalla”.
Kulleroitakin siellä jo oli.
Niitä tavallisia joita on yleensä ojanpenkat keltaisenaan juhannusviikolla mökille ajellessa, mutta tavallisten lisäksi oli tällaisia. Altainkulleroita.
Tässä se tavallinen ja altain.
Kevätesikoita jos vaikka minkä värisiä ja minä keltaisten kukkien inhoaja – tai no ainakaan en niistä niin kovasti pidä – kuvailen keltaisia (idänkevät)esikoita.
Ja sitten tällaisia. Näistä pidin hyvin paljon, ja olen jo unohtanut nimen. Mongoliasta Altain vuoristosta tämäkin oli, joku pulsatilla?
Klikkaa varsin tuo viimeinen kuva isommaksi. Se on aika hyvä. Tai siinä on ainakin ihanat värit.
Tunnin siellä vaelleltuamme lähdettiin Bauhausiin ja puutarhalle. Omenapuita ei vielä ostettu, mutta jo suojat niille.
Ja tiikkiöljyä ja kuramattoja ja muutama poikkiliina, uusi kori tyhjille pulloille, yrttisiemeniä ja muutama taimi vielä. Koti ja puutarha alkavat kohtsillään olla kaikinpuolin kesäkuosissa.
Iltapäivällä olisi ollut kaikkea tähdellistä ja minä sain aikaiseksi kampaajan ja hotellivarauksen elokuun Jyväskylän rotissöörikapitulia varten ja luettua vähän ja sen sellaista tyhjäntoimitusta. Nyt lähden laittamaan meille ruokaa. Olemme Italiasta paluun jälkeen pitäytyneet välimerellisessä ruokajärjestyksessä: syömme pienen lounaan (n. klo 13) ja sopivan (tavoitteena ainakin on ollut) illallisen (klo 18 – 19.30), emmekä vain yhtä isohkoa päivällistä (klo 14 – 16).
________________
Nyt löysin tämän biisin. Tämä soi Umbriassa kaikkialla…
Tämä tuo sen hullun huolettomuuden mieleen, vaikkeihan biisi mikään lomakertomus olekaan. Mie vaan pidän tästä.
Tämä on vielä parempi, nyt.
Hienoja kuvia, erityisesti viimeiset nimettömän kukan kuvat ovat todella upeita! Ne ovat todella maalauksellisia kukkia, mutta silti tekisi mieli kokeilla miltä nuo näyttäisivät Photoshopin oilpaint-efektillä muokattuna. 😉
Kiitokset Pasi. Oilpaint saattaisi kyllä tehdä niille hyvää.
Musaa!
Ajattelin, että kiveliön kulkijana voisit pitää seuraavasta. Kuuntele erityisesti ”Mutsin munuaiskivet” (alkaa 7:00)
http://www.youtube.com/watch?v=8mvbMBHFD3E
Musiikkiterveisin
-Koivu-
Musiikkiterveisistä kiitokset, Koivu (pitkästä aikaa :))! Kiveliön kutsu on tosiaankin nytkin aika vahva, mutta ehkä tuo räppisoundi ei ole ihan minun juttuni. Mutsin munuaiskivet oli kyllä hilpeä, hilpeä siitäkin huolimatta, että ne on omakohtaisestikin vieneet pari kertaa sairaalahoitoon…
Nyt kun pitkästä aikaa on oikea kesäaamu, taidan laittaa soimaan jotain mukavaaa kotimaista iskelmämusiikkia, vaikka jotain niinkin lälläriä kuin Juha Tapiota.
Aurinkoista päivää toivotellen…
Kauniita kuvia! Tuo nimetön näyttää olevan pulsatilla eili ”Kylmänkukka”
Hei Kaija, kiitokset tunnistuksesta. Nyt kun sanot, niin muistankin, että pulsatilla siinä kyltissäkin tosiaan luki. Kukkien kuvat näyttävätkin nyt kaamoksessa erityisen kauniilta 🙂