Nyt on pakattu, Elmerille sovittu catering-palvelu, talonvahdit järkätty, posti käännetty, äiti heipattu, laskut maksettu, Jäälissä käyty, veroilmoitus postitettu, kampaajalla käyty, ripset ja kulmat kestovärjätty, jalkohoidosta nautittu, laivaliput tulostettu, haudalla käyty, passien kopiot otettu ja skannattu sähköposteihin, matkavakuutukset tarkistettu, auto huollettu, tankattu ja pesty, sisaren kanssa käytännön jutut selvitelty.
Paikoillanne, valmiina – aamulla startataan varhain.
Kaikki on valmiina lähteäksemme suurelle turneelle. Kauan olemme haaveilleet pääsevämme joskus ajelemaan keväiseen Keski-Eurooppaan ja Italiaan tietysti. Olemaan siellä vähän kauemmin kuin viikon pyrähdyksen …
Varasin talon jo viime keväänä, samalla viikolla kun vahvistus vuorotteluvapaan saamisesta tuli. Aikainen varaus merkitsi – paitsi tuntuvaa alennusta vuokrasta – myös sitä, että koko vuoden saattoi odottaa jotain hienoa (jota tosin on jo ollutkin monta kertaa, mutta tämä on GRANDE!) … Mutta monta kertaa, monesta syystä pitkin talvea, kevättä on tullut juttuja, joiden on pelännyt vievän tämän haaveen.
Noihin maisemiin ollaan lähdössä. …
Niin, onhan se ihana vielä nauttia tästä vapaudesta, mahdollisuudesta reissata toukokuussa… ensi keväänä sitä mahdollisuutta kun ei ole. Kävin sitten tänään kertomassa työpaikalla, että heinäkuun lopussa tavataan. Olen valmiina palaamaan töihin. Esimies onnistuneesti ainakin esitti tyytyväistä. 🙂
Päätös ei ollut helppo, eikä itsestäänselvyys (toisin kuin esimerkiksi perhe ja muutamat työkaverit tuntuivat luulevan), mutta niin siinä nyt sitten kävi, että tämä yliopistonlehtori jatkaa duunissa. Ei ehkä viralliseen eläkeikään asti, mutta ainakin vielä vähän aikaa.
Miksikö? Siitä varmasti kirjoittelen joskus toiste. Kunhan se kunnolla selkiintyy itsellenikään.
Vuorottelua on kolme kuukautta jäljellä, ja aloitan tämän lopun elämäni lähtemällä huomenna pehtoorini kanssa Italiaan! Ci vediamo!
Illan jännittävä odotus on ohi, kun paljastit jatkosuunnitelmat. 🙂 varmasti oli vaikea päätös. Nyt ainakin tiedän, mistä sinut löytää syksyllä. Oikein mukavaa ja antoisaa reissua teille!
No tulihan se päätös viimein! Monta kertaa piti jo käydä katsomassa, että joko 🙂 Onnea päätöksestä, uskon, että moni on siitä tyytyväinen! Täytyy kyllä myöntää, että luulin toisin 😉 Nyt varmasti osaat vieläkin täysipainoisenmin nauttia vuorottelusi loppusuorasta, kun tiedät, että olet loppusuoralla. Unohtumattomia elämyksiä matkallenne!
Laura, oikeinko se jännitti. Etkös melkein arvannutkin? Ja todellakin tiedät mistä minut löytää, tulet käymään… oletko sinäkin taas opiskelijana sitten? Antoisaa matkaa, historiallistakin, toivomme… katsotaan nyt millainen tulee…
Katri, onpas jännä että odotit toisin.. Loppusuora tosiaankin. 😀 Ja kiitokset elämysten toivottamisesta; juurikin niitä lähdetään hakemaan.
Tiedettiin, tiedettiin!
Kommentti 5.4.2012 klo 21:12: ”Nautit (suuresti) kiireisestä elämästä. Hommaat dosentin paperit. Et juuri huiputa. Opiskelijat palvovat Sinua, uusi proffa kadehtii. Säteilet!”
Lykkyä Umbriaan & Universityyn!
IHANA UUTINEN!!! Olet Reija parasta, mitä historiatieteet voi tarjota.
Koivu, tiedettiin? – No niin minä muistelen, että loppiaisen tienoilla Hangasojan notskipaikalla joku varsin arvovaltainen seurue oli tullut tulokseen 5 – 0 että palaan duuniin. Tervetuloa virtuaalimatkalla mukaan Umbriaan!
Maisa, ihana että tämä oli joillekin ihana uutinen. (aika vähäistä kyllä näyttää olevan historiatieteiden tarjonta, jos meitsi on parasta 🙂 ) Mille grazie joka tapauksessa. Hyvillä mielin nyt lähden kohti uusia seikkailuja!