Lähtökohtaisesti on ollut mitäänaikaansaamaton päivä. Mutta D-vitamiinia hankittu, kaloreja poltettu, niitä hankittu, taas kerran yksi hiihtoloman alku seurattu AKT:n kuulumisia, tosin tällä kertaa ne eivät vaikuta meidän loman viettoon tai viettämättömyyteen kuten joskus on dramaattiseti tehnyt.
Pakkasaamun aamiaisen jälkeen hyvästelimme raahelaiset, – pehtoorin sisar joka ei koskaan aiemmin ollut käynyt näin pohjoisessa tuntui pitäneen viikonlopusta, eikä J:llakaan ymmärtääksemme ollut ollut ankeaa. Mukava kun kävivät. Nyt taas kaksin. Muutaman päivän vielä täällä nautimme.
Sitten minulla suuren suuri dilemma: mäkeen vai ladulle? Pakkasta ei liikaa, mutta hieman vihmovasti tuulee, ei eilistä tyventä leppoisuutta, siis päätös vie taas Laanilan laduille. Tänään ei kulkenut, lipsui ja jumitti. Suksissa vai hiihtäjässä vika? Sitä tykönäni tulin miettineeksi. Ei ainakaan laduissa eikä säässä ollut moittimista.
