Tänään piti olla kampaaja. Ei ollut. Se ei ole katastrofi, mutta ennen ensi tiistaita on kampaajalle päästävä. Tänään piti tehdä lumitöitä ja lenkkeillä. En tehnyt, enkä lenkkeillyt. Tänään piti kirjoittaa yksi puhe valmiiksi, enkä kirjoittanut.
Tänään olisin oikeastaan voinut mennä vaateostoksille. Viimeisen vuoden aikana olen ostanut lähinnä vain urheilu- ja vaellusvaatteita. En ole tarvinnut muita. Tai siis olen pärjännyt vanhalla varastolla, joka nippa nappa mahtuu päällekin. Mutta tässä on tiedossa yhtä sun toista juhlaa, tapahtumaa, vierailua, ”edustusta”, joihin tarvisin sellaisen paremman työkamppeen kaltaisen uuden kokonaisuuden, siis housut ja jakku, poolo tai paitapusero ja huivi, tietysti huivi, minulla kun on ennestään vain noin sata huivia. Ei, ei ole sataa, mutta olen riippuvainen huiveista. Mutta kun en millään viitsisi lähteä ostoksille… Enkä siis lähtenyt.
Aamupäivän auttelin murmelia kalenteriasioissa ja piipahdin Caritaksessa. Iltapäivän aikatauluttelin omaa kevään ohjelmaani ja reissujamme, tein matkasivua ja lueskelin – vihdoin – Yrjö Kokon Neljän tuulen tietä. Luulen että se onkin sellainen kirja, että sitä on luettava kevättalvella. Parasta sitä olisi lukea Hangasojalla. Otankin sen varmaan mukaan jos/kun ensi viikon keskiviikkoaamuna pääsen sinne lähtemään. Enkä ihmettelisi jos sieltä postaillessani Neljän tuulen tietä lainaisilin täällä Temmatussakin.
Poikkeuksellisen vilkkaaseen kommentoitiin olen vastaillut ja sähköpostiliikenne on vielä tänäänkin ollut, vaikka se ”mennessä” oli minun mielestäni jo aiemmin, melkoisen vilkasta. Siispä koneella taas kovin paljon.
Nyt lähdemme iltakahville ystävien luona piipahtamaan.