Mä oon rekkamies keikalla alas
Tonneja takana, rautaa alla
Jo poikana päätin; mä oon rekkamies
Vaikka moni saa puuronsa helpommalla
Huom. rekka parkissa.
Tuhansia töitä, valvottuja öitä
Viikkoja tiellä, saan asfalttia niellä
Silmiä painaa, ei uni anna lainaa
Hei rekkamies, mikä pitää miehen tiellä
Ei uni anna lainaa rekkamiehellekään.
Työaikalainsäädäntö oli tiukkaa jo 19 vuotta sitten. …
Levättävä on välillä…
Vieressä tukkikuormasta purettu rekka ja uni tuli kesken kaiken,
onneksi ei ratissa.
Hmm.. mä oon rekkamies, eessä vapaa
Puhdas paita, kotona kolme yötä
Kello neljältä soi, taas lähti rekkamies
On [f]ilmeissä tää tosimiesten työtä
Tosimiesten työtä on … Yllä oleva kuva on otettu Helsingissä, jolloin Juniori oli 3½-vuotias ja oli päässyt isänsä kanssa uuden linja-auton hakumatkalle. Soittelivat sitten parin päivän reissultaan minulle kotiin, ja kyselin pojalta, miten on mennyt?
– Hyvin, moon saanu ajjaakki.
– Miten muuten on mennyt, mitäs ootte tehneet ipän kans?
– Hyvin, me on kateltu täällä niitä naisemia.
– Mitä ootte katelleet?
– No Naisemia!
Jotta rekkamies on poika ollut jo pienestä – tosin tuohon aikaan kyllä esitteli itsensä usein riinpiisin mieheksi (Greenpeace siis).
Ja nyt on autosotamies saanut rekkainssin läpi.
Ja minulta on salatieteiden teko nyt ohi. Kokonaan, kaikkineen! Tutkimustulokset ovat julkisia piakkoin. Kerron sitten.
Helpotuksia monenlaisia.
[ps. Kuvat suurenevat klikkaamalla ja kuten huomaatte: vanhojen kuva-arkistojen projekti elää ja voi hyvin.]
Huippuja kuvia ja muistoja pikkumiehen kommenteista! 🙂 Tuollainen kuva-arkistojen läpikäynti on kyllä urakka, joka jää monelta tekemättä! Tosi arvokas urakka, jota jälkipolvetkin varmaan osaavat arvostaa.
Kuvaurakka on itsellekin iso ilo, ja kyllä meillä nuoret tykkäävät, että on vanhoja kuvia. Niillä on aina satunnaisesti käyttöä jo nykyisinkin…
Ihania rekkamies -kuvia.
Eivätkös olekin… 🙂
Vautsi vau 🙂 Onnea Rekkamies T:lle inssin läpimenosta, mahtavaa 🙂
Minäpä välitän pojalle onnittelut.