Pakkanen (- 17 C) tiesi myös sään selkenemistä, aurinkoa. Melkein kaksi tuntia olin kuvaamassa kamerakurssin läksyjä. Palelikin. Mutta oli mahdottoman mukavaa olla tammikuun keskiviikkona ulkona keskellä päivää.
Alla olevat kuvat on kylläkin otettu autotallin ikkunalasista eikä ulkoa. Jää suurenee klikkaamalla.
Kuvista puheenollen: lajittelimme, lipastimme, nimesimme, pakkasimme pehtoorin kanssa kaikki meidän diat kolmeen pahvilaatikkoon. Yli 2000 diaa meidän reissuilta ennen digi- ja matkakertomusaikakautta. Kuukauden kestäneet Euroopan turneet, telttaretket Italiaan 1978, Englantiin ja Ranskaan 1979 ja Itäblokin maihin 1980, sitten Kreikan ekskursio 1982 ja häämatka Kreetalle 1983, ja talonvuokrausreissut Kataloniaan, Loiren laaksoon, Alsaceen, Gardalle. Legolandit ja Disneylandit. Opiskeluajan pilheistä ja laskettelureissuista kuvia. Paljon jo silloin.
Aion viedä kaiken digitoitavaksi. Huomenna tsekkaamme vielä lapsista filmatut VHS-kasetit ja minun lapsuuteni kaitafilmit. Nekin samaan pakettiin. Muistot kuvina on tärkeitä. Jäävät näin sitten nuorisollekin ja saadaan taas raivattua tilaa… Juniori skannasikin yhtenä taksvärkkipäivänään joku vuosi sitten ison kasan minun ja äitini albumeista kuvia, joten siltä osin homma jo hanskassa. Nyt vielä nämä …
Minulla tulee kyllä mieleen noista sinun autotallin ikkunakuvista kambrikauden sademetsä 🙂
Sen kummemmin tietämättä, millainen oli kambrikauden sademetsä, ja oliko silloin edes sademetsää, mutta noin salaperäisen näköinen se minun mielikuvituksessani olisi.
Nämä kuvat mykistävät minut, niin hienoja ne ovat! Kiitos, että me blogisi lukijat saamme niitä nähdä!
Taije. Kambrikauden sademetsä? Mielenkiintoista! 🙂 Minun puolestani olkoon vaikka niin. Mukava jos kuva herätti mielikuvituksen…
Kaija, kiitos ja kumarrus. Sekä kommmentista että blogissa piipahtamisesta. Kuvien ottamisen ja julkaisemisen kanssa on vähän sama homma kuin historiantutkimuksen: ei niitä ihan vain omaksi ilokseen ota (tai tutki ja kirjoita) vaan soisi niistä olevan iloa ja ajatusta muillekin. Sehän on ollut tämän blogini yksi perustamisajatuksiakin: julkaista kuvia. Kommenttisi ilahduttaa ja kannustaa jatkamaan.
Toivoa täynnä olevaa torstaita sinullekin!
Keskimmäinen sininen kuva on kuin satumetsää.
Alin pari on upea, väärä tai oikea valotus, en menisi sanomaan! Aikamoinen arkistointi työ on kuvistasi menossa. Olet tehopakkaus!
Irma, satumetsää voi olla autotallin ikkunassakin.
Ei kai noissa kummassakaan ole ”väärä” valotus, kokeilin vain miten eri valotus vaikuttaa…
Mukava kun pidit niistä.
Tehopakkaus? Joka ei käy töissä ja siivoilee kaapin toisen tällöin… No niinpä. 😉
Kambri, ordoviki, siluuri.
Kambrikaudella ei ollut maakasveja; alkeellisia muotoja alkoi ilmestyä ordovikikaudella.
Trias, jura, liitu. Kasvillisuuden muodostivat käpypalmut ja saniaiset, jotka siis jäisessä miniatyyrimuodossaan ovat nähtävissä Rantapellonkujan autotallin ikkunassa. What a wonderful world!
Itse näin ikkunoissa karhunsammalia (Polytrichum), seinäsammalia (Pleurozium) ja sulkasammalia (Ptilium).
A very, very wonderful world!
Aloittaessani tämän bloggailu harrastuksen tavoitteena oli oppia kaikenlaista, kirjoittamaan ja kuvaamaan muiden muassa. Mutta että minä opin kambri-, trias-, jura- ja liitukaudestakin jotain, saatikka että kuulen karhun-, seinä- ja sulkasammalista on paljon yli sen mitä osasin toivoa.
Nyt taitaisi autotallin ikkunassa olla lisää ordovikikauden saniaiskuvioita… ( – 17 C näyttää mittari)