Edelleen mukavia pakkaskelejä – hyvä hiihtää 🙂 . Kävin Kuivasjärvellä tänään. Kahdeksan kilometriä hiihtäen. Minusta kai taitaa olla ihan oikeasti mukava hiihtää. Ei olis uskonut, ei.
Iltapäivällä oli tarkoitus jo aloittaa toluntuoksuisen kodin tekeminen. Siivota keittiönkaappeja ja sen sellaista. Vielä ei tolu tuoksu. Mutta seuraava kolumni on jo pitkällä ja muutakin kirjallista ja historiallista toimintaa lipsahdin tekemään.
Ja ilta vierähti valokuvauskurssilla.
Enempi vähempi harrastusten päivä. Ei huono päivä ollenkaan.
Sitä minä vaan tässä olen vähän sekavin miettein pohtinut, että juuri kun alan ymmärtää tämän vuorotteluvapaan syvimmän olemuksen, tulee yliopistolta sähköposti, että minun on pikimmiten ilmoitettava, mitä minä aion ensi vuonna opettaa ja minä päivinä mitäkin.
Olen vuosikausia ollut itse vaatimassa opetusohjelman varhaista suunnittelua ja koordinointia, mutta nyt ollaan kyllä jo aika tuhottoman varhain liikkeellä. Semminkin kun se uusi järjestelmä, johon yliopistonkin lukujärjestykset pitäisi upottaa ja syöttää, ei vielä toimi, ja sen soveltaminen humanistisiin aineisiin ja opiskelijoiden varsin monenlaisiin aineyhdistelmiin tullenee olemaan jotensakin monimutkaista. Mutta katsotaan nyt, onko se minun ongelmani vai ei…
Freie Universität Oulu (kurz: FU Oulu)!?
”…mitä minä aion ensi vuonna opettaa…”; kuulostaa hyvältä. Voit toimia kuin vapaan kansan lahja-ahjossa Turkkuses: vapaita tieteitä vapaan valinnan mukaan.
Kyllä ei silloin, kun itse astelin samoja sarkoja. Kyllä olisi ollut syytä tuntea 5 Ms 25:4: ”Älä sido puivan härän suuta.”
Koivu, on luonnontieteitä ja on humanistisia tieteitä … 🙂
Ei se ero opetusvelvollisuuksiemme välillä taida johtua vain tieteenalojen erosta, vaan myös laitos/oppiainejohtajasta. Ja totta puhuen onhan minunkin työssäni paljon sellaista joka on ”pakko”. Joka siis kuuluu nimenomaan minun virkaani (ta toimihan se nykyään on), esimerkiksi kandidaattiseminaari. Mutta senkin voi vetää, ohjata ja järjestää niin monin tavoin.
Mutta ns. erikoisluentosarjan aiheen ja sisällön saan valita oman osaamiseni ytimestä. Siis väestö- ja sosiaalihistoriaa, pohjoista historiaa, ”uusia historioita” tai kulttuurihistoriaa. Tai historian popularisointia tai tuotteistamista tai millä nimellä sitä nyt kutsuisikaan.
Mutta ei minua nyt huvittaisi noita pohtia. Lähden ulos tekemään valokuvauskurssin läksyjä. 🙂