Palasia maanantailta

Torinrannan parkkiautomaatilla vuoroani odottaessani kuulen, kun mies selittää kaverilleen : ”Son kyllä meleko kälämi. Kaukana mistää tolokusta ihimisestä. Se tolojottaaki aina niinku ois parempiki ihiminen, ja sitte tölöväsee jottai iha älytöntä… !  – Eipä pitkään aikaan olekaan tullut kuultua Oulun murretta ”nui leviästi”.

Tänään viiliä ja pipareita (ks. täältä). Tästä se jouluruoka-aika alkaa. Pari viikkoa tavallista aiemmin.

Palautetta valokuvauksestani – joku oli tullut siitä iloiseksi. Ja teki minut iloiseksi kun kertoi ilahtuneensa.

Kävin illansuussa hierojalla. Tuntuu oudolta kun veri kiertää päässä 🙂

Elmerin kylvetin tänään. Kilpuri on pari viikkoa jo ollut vaipumassa talvihorteeseen, mutta on vielä nesteytettävä sitä, ja saatava aineenvaihdunta lepotasoon [lue: suoli tyhjäksi]. Ja kuinka se suhisikaan kun nostin sen vannaan. Enpä ihmettele. Tänään luontoa katsellessa tuli mieleen, että oikeastaan ainoa oikea ratkaisu olisi mennä unosille pariksi kuukaudeksi.

Teimme pehtoorin kans jotain sellaista, jonka jälkeen tytär sanoi: ”Sen jälkeen kun me on T:n muutettu kotoa pois, täällä on syöty mutupizzaa [kerran loppukesästä pyysin pehtooria hakemaan kotipizzat… Ihan mielettömästi teki mieli pizzaa, oli vähän efterdagen olo, enkä millään viitsinyt kokata mitään.], jatkuvasti juodaan olutta [Kiinassa joka päivä joimme lounaalla lasillisen paikallista pilsneriä kun ei ollut tietoakaan viinistä. Vedestä ei tiennyt ja limppari ei maistunut. Sitä paitsi se pilsneri oli hyvää.] ja nyt vielä tämä!!!! Ihan hirveetä!”
–   Tietäisittepä vain! Tulette kyllä vielä tietämään. 🙂

Milloin minun teksteissäni on ruvennut näkymään päätalolainen kerronta? uuh!!

Melkein unohdin blogini!

Hyvin erilainen maanantai.