Syyskuun viimeisenä kaikkea hienoa

Suuret tuulet, isot vedet!

Paljon aurinkoa, voimallista tuulta ja korkeita vaahtopäitä – kuin ainakin ison veden äärellä – oli merenrannassa aamulla. Olisi voinut kävellä vaikka kuinka kauan, Nallikariin asti. Tai torille. Mutta ei sentään, eihän sentään kesä ole.

Sään lisäksi jotain muutakin huippua tänään. Olimme konsertissa. Madetojan salissa Seminaarimäen laulajien come-back -konsertti. (Kuvia)

Täällä videopätkä ja yksi vanha biisi (klikkaa ja nauti, pienet linnut!!) , josta saa käsityksen – edes häivähdyksen – kuinka hulppeaa musiikillista ilottelua saimme kuulla. Oli hyvä konsertti. Pidimme molemmat oikein paljon.

Kuin myös Barolon ruoasta. Siellä kävimme syömässä ennen konserttiin menoa. Carpaccio rucolan kera oli kuin olisi Roomassa syönyt, mutta pääruoassa oli vähän toivomisen varaa: lihakääryleiden mureus ei vastannut odotuksia, polenta hieman kumista, mutta nämä vain pieniä marginaalivikoja. Kaikkinensa ihan kelpo sapuska.

Konsertin jälkeen kävelimme keskustaan ja Hesburgerille. Ei, emme syömään.

Tytär, ihan vuoropäällikkönä nykyisin, oli iltavuorossa ja niinhän me kunnon vanhemmat käymme tervehtimässä ja – – kysymässä, mihin kannattaisi mennä yömyssylle. ”Menkää Kulumaan tai Ykköseen.”

Ja niistä Bar 1 valittiin. Eikä huono suositus ollutkaan.

Istuimme ULKONA.

Istuimme patiolla, –  syyskuun viimeisenä vähän ennen kymmentä illalla. Ja Oulussa. Lämmintä oli vähän yli +10 C.

Mojito oli hyvä.

Päivä oli hyvä.