Lomasen jälkeen tänään Linnanmaalle, pari palaveria, ristivetoa ja vetoa, ”talkoot”. Kolmen ja puolen tunnin käynti kampuksella oli juuri sopiva. Sutjakasti sujui, vuorotellen taas, tutkimusapulaisen olemassaolo on enemmän kuin tuhat jänistä ja sekinhän on tunnetusti paljon.
Sitten joutuin hammaslääkärille. Kauan odotettu hammas! Implantti on vihdoin paikallaan, hymyni eheä ja leveä. Tiedättekös, mitä maksoi? 1300 euroa! Pieni titanium mötikkä luussa ja feikkihammas poskessa ja 1300 euroa. Nyt kannattaa kyllä hymyillä. 🙂
Ja hammaslääkäristä vielä kampaajalle. En varmaan koskaan ennen ole ollut maanantai-iltapäivällä (työaikana! Kandiseminaarin aloitusistunnon aikana!) kampaajalla. Siellä oli rauhallista ja lussakkaa. Enpäs antanut paljon leikata: kasvattelen pitkää tukkaa. Tai siis pitempää. Nyt kun kohta vuoden olen ollut ilman värjäyksiä, on se aiheuttanut luonnonkiharuuden/taipuisuuden lisääntymisen tai paremminkin palautumisen. Tarkoittaa sitä, että tukka taipuu ihan miten sitä huvittaa, ja milloin huvittaa. Periaatteessahan se voi olla kiva juttu, mutta ei aina. Jos ja kun haluan, että se on huolitellun näköinen, föönään eräänkin tovin, että saan sen jotenkinkaan ruotuun. Mutta: esimerkiksi kesällä veljeni ja vaimonsa synttäripilheitä varten laittelin sitä, käytin kourallisen muotovaahtoa, tusinan verran tyvikohotustsydeemiä, desin lakkaa ja kaiken päälle vielä jotain tyttären kiiltosuihketta. Ja? Lähtiessä hiukset jotensakin kondiksessa, mutta kun kesken kesäjuhlien pamahti pieni sadekuuro, jonka seurauksena ilma oli kuin suihkuhuoneessa, kampaukseni muistutti enemmän kehnosti permanentettua pörröä tai Jukolan veljesten karkeita hiuskuontaloita. Siispä nyt kokeilen vähän pidempiä hiuksia, jos hiukset ”eivät jaksaisi vetää kiharalle”. Kampaajani ei oikein uskonut teoriani pitävyyteen, mutta minähän kokeilen. Jollei pelitä niin menen parin viikon päästä saksituttamaan entisen mitan. Sillä hyvä. Tukka hyvin, kaikki hyvin.
* * *
Tiesittekös, että jos aamulla ensimmäisenä ulosastuessaan
näkee kuukkelin ennen muita lintuja, tulee päivästä hyvä.
Jos näkee ensimmäisenä tiaisen, kannattaa palata sisälle ja pitää pirttipäivä.
Kuukkeleita aamuihinne!
Ja että kannot ovat saamelaisten muinaisuskossa olleet pyhiä paikkoja. Vieläkin ovat.
Minun kantoni on tässä.
Kuukkelit ja kannot suurenevat klikkaamalla. Kannattaa.
Dʒi:ːzəs, miten hienoja kuukkelikuvia!
Yhteisyritys Hannu Siitosen kanssa? ”Pohjois- ja Kaakkois-Suomen Kuukkelikuvaajat Ky”?
Just, Koivu! Pohjois- ja Kaakkois-Suomen Kuukkelikuvaajat! Heh! Nämä kävelivät kuvattavaksi. Kulinaari-kuukkeleita olivat. Parmesan-keksit houkuttivat.