Makroviikoilla, joihin on nyt siis yhdistetty myös teema, on aiheena MUISTO.

 

Lapsuuteni muistoja on tallennettu vanhalla, nyt kirjahyllyssä olevalla Yachicalla.

Kameraankiin liittyy paljon muistoja, saatikka sillä otettuihin kuviin.

(kuvat suurenevat klikkaamalla) 

 

 

 

 

 

Äitini kuvasi kiitettävän paljon. Kouluikää edeltävältä lapsuusajaltani, samoin veljeni ja sisareni lapsuudesta, on melkein albumillinen kuvia, muistoja. Rusettipäisiä muistoja.

Näiden vuosien jälkeen minusta ei olekaan koskaan otettu noin naisellisia, tai siis tyttömäisiä, kuvia. Kellohelmaiset mekot, pitsikaulukset ja rusetit eivät nyttemmin ole ehkä pukeutumiseni leimallisimpia osia. 🙂

Ihan yhtä paljon kyllä karsastan, vaikka karsastuskoulunkin olen opiskeluvuosina käynyt.

Muiden muistoja on täällä.

16 Comments

  1. Ennen oli kameratkin kauniita.
    Mukvia muistoja valokuvat ja onneksi äitisi on ollut ahkera kuvaaja. Nyt saat nauttia kuvista.

  2. Arleena ja Sirpa, vanhat kamerat ovat kyllä kauniita ja moni muukin on huomannut niiden kauneusarvonkin. Huutokaupoissa ja antiikkiliikkeissä hinnat aika korkeita.

    Vanhat lapsuuskuvat ovat kyllä aarre.

    Raila, onneksi meillä on 🙂

  3. Teetee, nostalgia kuuluu syksyyn.

    Merike, täytyy todellakin mennä vuosikymmenien taakse, että meitsistä saa söpön kuvan. 😉

    Savu, vanhat kuvat rulettaa.

    Raija/a, aarteita ei edes tarvitse kaukaa etsiä.

    Pirkkoinkeri, kiitos sinulle, kaunista tarvitaan. Esineitä ja sanoja.

  4. Juuri näitä kuvia en muista nähneeni, mutta muistan sinut kuvista samannäköisenä. Hellyyttävän helliä <3

Jokainen kommentti on ilo!