Maanantaiaamu.

Kirjoittaisiko artikkelia, tekisikö keskiviikon esitelmää vai valmistelisiko torstain kokousta?

Vuorotteluvapaalla?

Tässä mitään ristiriitaa ole.

On vain vähän työteliäs viikko edessä.

Oma vika.

Eikä tuo ollut dialogi,  vaan monologi. 🙂

_____________________________

Olen vielä aika kaukana lusikkalaatikoiden siivoamisvaiheesta. Mutta kyllä se sekin vielä tulee. Pehtoori ei enää kommentoi vuorotteluani, sanoi jossain välissä, että on hyvä olla vuorotteluvapaalla, että voi tehdä ne työt, joita ei ehdi töissä tehdä. Luulen, että soittaa suutaan tai yrittää olla vitsikäs. En reagoi moiseen. Sanoin vain, että se lusikkalaatikoiden siivoamisvaihekin vielä tulee. Ihan varmasti.

Tänään on ollut hyvä päivä kirjoittaa. Tämä on ollut tuulinen päivä, näin tuulee aina Tanskassa. Aina silloin kun me ollaan siellä teltalla. No ei, ei sitä tapahdu kovin usein. Ei ole tapahtunut 30 vuoteen. Mutta aina kun olemme telttailleet siellä, niin on tuullut tällä tavoin. Me sanomme tällaista elokuun tuulta Odensen tuuleksi. Kävin äsken siitä nauttimassa merenrannassa. Metsän läpi mennessä ei tuullut. (klikkaamalla kuvaa, näet illan ihanan valon)

”Metsään on tullut jo syys”.

2 Comments

  1. Noista ajoista ja Tanskasta tuli mieleeni se tuliterä punainen BMW ja ne kirjaimet siellä autonperässä. Kaksi kirjainta, jotka oli lyhenne jostakin, mitä ei meille kerrottu!! Oliko ne HH? Sitä en enää muista, vain sen että salaisuuden piditte. 🙂 Syysterveiset ja ihanaa vuorotteluvapaata sinulle. -Päivi

  2. Hei Päivi, ja kiitokset viestistä. Mahdottoman mukavaa kun piipahdit. Muistit vielä! HH siellä auton perässä tosiaan oli. Eikä sitä salaisuutta kerrota vieläkään. Sekin liittyy noihin Odensen tuuliin. 😉

    Hyvää jatkoa sinulle, aurinkoista syksyä ja voihan hyvin!

Jokainen kommentti on ilo!