Niilanpää huiputettu

… tai totta puhuen ei ihan huipulle asti menty.

Mutta Tuulestatemmattu tahtoi tunturiin.

Se on kuin pontikkaa
tämä maa –
väkevää, salakavalaa.
Humalluttaa
tunturiin tohtivan!

Mehän tohdimme. Siispä ikkunat ovat edelleen pesemättä. 🙂  Olkoot! Aamuyhdeksältä starttasimme mökin pihasta kohti Kiilopään Tunturikeskusta; siellä auto parkkiin, reput selkään ja kohti Niilanpäätä.

Ei tule tuosta Saariselän tunturiketjun reunaa nousevasta patikkareitistä meidän lempparitaivalta. Reitin pituus passeli aamupäivälenkiksi (8 km), eikä korkeusero ollut paha (200 mpy – > 400 mpy + rapiat) mutta koko matka oli soraa, kivikkoa, hiekkaa… Joutui koko ajan katsomaan kenkiinsä, ettei kompastu irtolohkareisiin tai ettei laskeutuessa lähde kivet vierimään alta.

Vanhalla erotuspaikalla oli taukotupa, siellä termoskahvit pullan kera nautimma. Ja eikun sitten takaisin. Sää edelleen pilvipoutainen. Oikein hyvä tepasteluun. Eikä sada.

Ja taas muistan, että kuinka hyvä olikaan kun tuli hankittua kunnon reput! Ainoa vaan, että miksei niitä ole hankittu jo silloin, kun näitä patikkaretkiä ryhdyttiin tekemään. Kamera ei tunnu painavan juuri ollenkaan, sadeviitta, juomapullo, puukko ja kaikki muu tähdellinen kulkee mukana. Viistakkeet pitävät repun paikoillaan ja selkäpuolella pieni ”ilmanvaihtokanava” estää repun liimautumisen selkään. Mutta kaikki kunnon vaeltajathan tämän jo tietävätkin. Me vasta nyt. Mutta onneksi edes nyt. On entistäkin mukavampaa patikoida…

Paluumatkalla teimme pienen sivupolun; tarkoituksena välttää kivinen reitti, mutta reippaanoloinen, liki silmänkantamattomiin ulottunut suo sai meidät palaamaan takaisin merkitylle polulle. Sopuleita, ja muutama sienikin nähtiin. Pitäisikö sittenkin jäädä ensi viikkoon…? Eipä se nyt oikein onnistu.

Iltapäivällä puheluita Ouluun ja sitten mökkinaapurin kanssa ”historiaprojektin” ensimmäisen vaiheen valmistumisen juhlistaminen tulistellen Hangasojan varressa.

Rantasaunaa ja kaksinoloa, lukemista ja lauantaita Lapissa. Kuinkahan kauan tohtisin näin jatkaa? Toinen viikko menisi ihan kevyesti…