Kuluma. Jumpru. Bar1.
Mitäpä sitä ei lapsensa vuoksi tekisi? 😀
Esikoinen pyysi baarikierrokselle töistä päästyään, ja mehän uhrauduimme ja pyöräilimme keskustaan. Kun kuuteen mennessä ei päivän touhuilta (pientä siivoilua, lenkkeilyä, puutarhanhoitoa ja muuta kevyttä kotoista puuhastelua) ollut ehditty kunnolla syödä, päätimme tutustua Roviantin antiin. Oulun legendaarisen valkosipuliyön jatkeeksi syntynyt Roviantti tarjosi pientä syötävää (5 x pieni annos ruokaa = 18 euroa tai yksi iso annos 10 euroa). Kyllä Tomon sushi, Puistolan kalkkuna ja Antellin raparperihyve (parempi kuin vanha (oikeasti vanha) omenahyve) meille parhaalta maistuivat. Ja helle helli!
Jumprun patiolla niin paljon muistoja! Niin paljon. Minun polttarini alkoivat siellä… Siihen maailmanaikaan juuri kellään ollut polttareita, juuri kellään ollut häitäkään… se ei ollut muotia silloin… Mutta muistoja, paljon muistoja.
Ja tänään syntyi uusia. Oli meillä kolmestaan mukavaa: ohikulkevia katsellessa, sisäpiirin juttuja höpötellessä, auringon iltasäteistä nauttiessa, esikoisen pulputusta kuunnellessa… Ja Bar1:n MansikkaCaipiroska oli kyllä ihan erityisen hyvää!
Siis mahtavaa….juuri niin sitä pitää! Rauhalan patiolla soi folk, blues ja kaikki siltä väliltä oikein komeasti.
Katri, Rauhalan patiolla oli meillekin tuttuja, sekä kuulijoissa että esiintyjissä, mutta emme ”sinne asti” sitten jaksaneet… Olimme ihan otettuja kun lapsi meidät seurakseen pyysi, kelpuutti 🙂