Ensimmäisenä heinäkuuta

  • – on Oulussa ollut helle, ukkosta, sadetta ja aurinkoa.
  • – kävin verenluovutuksessa. Kolmantena päivänä peräkkäin olin SPR:n ovella, tänään sitten jo luovutus onnistuikin. Sentään viikkoa ennen lentoon lähtöä. Josko se olisi riittävä varoaika ettei olisi pyörtyilemisvaaraa.
  • – olen syönyt niin paljon mansikoita, etten huomenna syö.
  • – Koiviston Ingerttilässä syntyi yhdeksänhenkisen perheen toiseksi nuorimmainen. Kahden suuren sodan väliin, siinä rauhan ajassa syntyi.
  • – olen uinut Iijoessa.
  • – ennenkokematon kukkakauppa ja kauppias koettu Oulussa. Ruusut olivat kyllä ihan sankarin huusholliin sopivia. Nyt illalla, täyden päivän jälkeen tuntuu, kävinkö tuossa kaupassa tänään? Niin kauan siitä tuntuu olevan.
  • – kävin taas apteekissa. Ei, en todellakaan äitini asioilla, vaan omillani – kolmatta kertaa tällä viikolla! Nyt on reissua varten 25-kertoimista huulirasvaa, allergialääkkeet uusittu, vitamiinit, vinyylihanskat, maitohappoja, silmätippoja (mikä ihme nyt kukkii? heinätkö tämän kutinan aiheuttavat?)  Ikäkö syynä jatkuvaan apteekkiasiointiin: ei vaan se, että kun olen yrittänyt nopsasti hoidella asioita, niin huonosti on tullut hoideltua, saa sitten paikkailla.
  • – kävimme pyöräilemässä Värtössä. Expressin Anna-biisi liittyy tähän. 🙂 Ja Pannier ja Itävalta, ja 30 vuotta, ja 60 vuotta, lähtö, patikointi, unet  ja kaikenlaista siihen liittyi. Oli mukava käydä.
  • – 21 vuotta sitten oli äitiyslomani viimeinen päivä, heinäkuun olin anonut virkavapautta, ja laitoin esikoisen vaunuihin ja soitin miehelle töihin, että älä tulekaan ruokiksella kotiin syömään, vaan tule Linnansaareen: tuon sinne evästä ja vietetään kolmen hengen piknikki. Ja sillä piknikillä kerroin, että meille tulee keväällä toinen vauva.

  • – ollaan usein systerin kanssa järkkäilty synttäripilheitä. Vuorovuosin. Nyt ei järkkäilty. Järkkäilemme ne  ensi viikolla tai myöhemmin. Tänään järkkäilimme systerin viikonlopun isompaa meetinkiä.  Vaikka ei minun paljon tarvinnut kuin käydä nauttimassa.
  • – minulla alkaa yleensä loma. Nyt jo viikko vietelty.
  • – jätin lenkin väliin.
  • – kävimme pyörälenkin lopuksi Hugon terassilla syömässä pihvit. Päivällä kun oli sen verran hoppua etten tullut syöneeksi ollenkaan.
  • – olen monta kertaa klikkaillut Kitzbühelin webbi-kamerasivuille ja ihmetellyt, kuinka toissapäiväinen hurjan hieno ja lämmin sää on voinut vaihtua alle +10 C:n lämpöön.
  • – lähden lukemaan loppuun ensimmäisen Qiu Xiaolong´in komisario Chen -dekkarini.

2 Comments

  1. Oih, jotenkin tuo 21 vuotta sitten tapahtunut piknik herkisti minut…hieno muisto meille kaikille jaettavaksikin.

Jokainen kommentti on ilo!