Meidän vuorikiipeilijöiden on lenkkeiltävä, että rohkenemme lähteä Alpeille. Onneksi olin niin varhain liikkeellä, ettei kukaan katsellut, miksi joku pöhkö tepastelee kaupungin lenkkipoluilla patikointikengät jalassa.
Kuhaa meunier. Sitä söimme tänään. Siitä pidämme. Kirjoitan tähän illemmalla tai huomenna reseptin. Nyt on kaappien järjestelyt niin pahasti kesken, ettei voi …
Aamupäivällä etsimme – kuhan lisäksi – lamppua nurkkahuoneeseen. Löysimme Tuulentupaan maton ja kotiin ämpäreitä. Lamppua emme. Etsimme myös sadeviittoja. Löysimme pehtoorille teknisen vaelluspaidan (miksi vaatteidenkin pitää olla teknisiä!). Sadeviittoja emme. Etsimme myös sellaista löhöämislaveria piazzalle. Emme löytäneet, mutta eihän nyt tarkene ulkona löhötäkkään. Eivätkä vuorikiipeilijät löhöile. 🙂
Blogissa on uusia polkuja, kuvissa. Minullakin on uusia polkuja. Niistäkin joskus toiste… Nyt lähden takaisin järkkäilypuuhiin.