Met huiputimma Otsamo-tunturin tänhään. Sole, poika, homma, eikä mikhään, kiivetä sinne päälle, mutta tuuppa alas!
Kävimme siis tänään Inarissa ja kapusimme Otsamo-tunturin laelle. Korkean paikan leiri ennen parin viikon päästä olevaa reissua Kitzbüheliin ja sen vuorille, on hyvässä alussa. Kyllä kannatti kiivetä. Kuvia ja kertomusta huomenissa tai lauantaina (nyt ei malta, kun on niin kaunis ilta Hangasojalla).
Päivä suunnilleen tuohon reissuun kuluikin. Ennen lähtöä kävimme Saariselällä Partioaitassa ja ostimme sitten ne Lekit, vaellussauvat siis. Löysin sen kameralle jalustaksi (monopodiksi) passelin vaellussauvan, josta olin haaveillut ja joka oli tällä korkean paikan leirillä hyvä testata. Oli hyvä kuvatessa. Ja vaellussauvana myös, varsinkin alastullessa. Nuppi lähtee irti ja siihen voi ruuvata kameran kiinni. Olen tyytyväinen hankintaan.
Eipä ollut reitillä kun yksi pariskunta meidän lisäksemme. Jotta ei tunkua.
Mökille palattua makkarawokkia. Ette usko, mutta lappilaista perinneruokaa: makkarawokkia. Tulomatkalla kuulimme kun Lapin radiossa Marttojen ihminen neuvoi tekemään lappilaista juhannusperinneruokaa: makkarawokkia! Minä siitä idean poimin.. Erityisen hyvää siinä oli parsakaali. Ja helppous. Minulla kun nyt ei ollut mitään erityisiä kunnianhimoja kokkailuun: kaksistaan kun nälkäisinä pöytään istahdimme. Ei VMP (varamiespalvelu), ei nuoret, ei ketään kerallamme syömässä.
Saunan lämmittelimme vastikään. Pehtoori pulahti purossa, minä jätin huomiseen tai elokuulle 🙂
Ja nyt juuri Juniori tuli tänne. Poika otti ja ajeli työpäivän jälkeen meidän seuraksemme, iloksemme, tänne. Tyttöystävänsä kun on juhannuksen duunissa, poika otti Maisan (tyttöystävän koiran) ja ajaa hurautti tänne. Johan met olemma mielissämme kun tänne tuli… 🙂
Rauhallista ja mukavaa juhannusta teille sinne Laphiin! Mielelläni siellä olisin mukana viettämässä aikaa, täällä niin hiljaista nyt.. Nauttikaa minunkin puolesta! 🙂
– J
Mitäpä sitä elämaltä enempää tänään voisit toivoakaan ! Nauti ja terkut pojille.
Kitzbühel (jonka syöksylaskua pidetään maailmancup-kisojen kruununjalokivenä) taannee sen, että rinnettä riittää. Lycka till!
Omat kokemukseni Alpeista rajoittuvat Itävallan Jungholtz/Algau -enklaaviin Münchenistä lounaaseen. Aikalailla samoilla leveyksillä muuten kuin teitin Kitzbühelinne! Seudun lehmät olivat ällistyttävän ketteriä jyrkillä rinteillä. Alppiniittyjen perhosten määrä mykisti.
Teille jänkhän puhujille vielä autenttinen mallilause erään länsirajan vaatehtimon mainostekstistä:
”Tänään on net ootedut kauhniit valkoset Piro-puserot tulheet.”
Hyvää Juhannusta!
Hyvää juhannusta sinnekin, kaikille! Täällä sopivan rauhallista, eilen sauna, tänään sauna. Kelpaa olla. Tuo vaellus kuulostaa hienolta ja upealta.
Jenni, olisitpa sinäkin täällä. Kyllä me nautimme. Kuten arvannetkin. 😉
Irma, elämä on. 🙂
Koivu, Piro-puseroista ei tietoa, mutta juhannus on! Sitä sinnekin toivottelen.
Raila, Iijoen tai Hangasojan varrella.Sauna kuitenkin. Se on hyväksi. 🙂