Poika sai lakkinsa. Lakin kuva kakussakin.
Onnenkyyneleitä (minulla, tuskin muilla ;)). Helpotusta, aurinkoa ja ukkoskuuroja, kaksikin. Kakkuja ja naurua. Ystäviä, naapureita ja sukulaisia. Haikeuttakin. Samppanjaa, herkkuja ja halauksia. Ruusuja ja puheita.
Tämä elämä, tämä hetki. Nämä lapset. Silmissä, mielessä takaumia, hetkiä, toiveita, – vuosia eteen- ja taaksepäin. Kaikki vielä myllerryksessä.
Elämän korkea keskipäivä…
________________________
___________________________
”Ällän paperit” (ja kuten jo aiemmin kerrotttu meidän perheessä ällä tarkoittaa lubenteria 🙂 ) … harkinnassa oli painattaa kakun koristeeseen ”ei älliä”, mutta sehän ei pidä paikkaansa… 🙂 Kakkukoriste on sokerille painettu, omasta kuvasta, photarilla muokattu, muutamassa päivässä toimittavat kun tilaa netin kautta.
Kakkua ja melkein kaikkea oli liikaa. Lohileivoksia jäi yksi. Palailen vielä näihin tunnelmiin…