Myrsky repii puita ja … ei sentään salamoi, mutta koko illan ollut hirmuinen tuuli. Oli jo aamulla Linnanmaalle polkiessa.

Tänään olen kaivannut ulkona oloa, haluaisin vaeltaa tunturissa, kiivetä Iisakkipäälle, katsoa kauan – kauas, kuunnella hiljaisuutta. Tänään päätin, että ensi kesänä käydään isonveden äärellä, ajetaan Jäämeren rantaan. Vihdoinkin käydään Pykeijassa.  Ehkä mennään Tromssaankin. Otsamo-tunturin huipulle haluaisin kiivetä. Ehkä me menemme sinne Inarinjärven ”taakse” jossa on kuulemma hienot vaellusmaastot. Niin olen antanut itselleni kertoa. Tulistelemme siellä. Siikaleipiä ja purovettä. Leetapullaa ja kahvia.

Haluaisin ajella Järvi-Suomessa, piipahtaa jossain vanhassa kartanossa perinnelounaalla, käveleskellä Lounais-Suomessa kallioilla. Tutustua johonkin ”uuteen” keskiaikaiseen kivikirkkoon ja sitä ympäröivään kirkkotarhaan.

Kuinka olisikaan mukavaa, kun voisin lukea loppuun sen sisarelta synttärilahjaksi saamani kirjan, eikä tarvisi ajatella, että on sammutettava valot ja nukuttava, jotta aamulla jaksaa herätä salille ja duuniin. Voisi lukea auringonnousuun ja sitten nukahtaa ja mennä vasta puolelta päivin rullislenkille kun Koskelantiellä ei ole paljon liikennettä. Ja jos iltapäivällä sataa voisi laitella Strasbourgin reissun kuvista matkakertomuksen nettisivustolle. Ja sitten voisi tehdä suuren kulhollisen salaattia, ja tsatsikia ja viritellä grilliä ja kutsua pojan ja tyttöystävänsä töiden jälkeen syömään. Ja ehkä sitten voisi tehdä tyttären perjantaisiin pileisiin herkkuja.

Montako yötä juhannukseen onkaan?

4 Comments

  1. ”Helpolla Otsamotunturille” -resepti:
    Inarin pohjoispuolelta kääntyy Angelintie ja siitä erkanee ennen Riutulaa Rovajärventie vasemmalle. Tien päässä Rovajärven entinen savottakämppä (nykyisin Metsähallituksen kaksvooninkinen varaus”tupa” ja parkkipaikka. Merkitty polku Otsamotunturille, n. 2km, tosin nousua. (Mennessä 😉 Perillä mahtavat ja ilmavat näkymät vanhan palovartijanmajan katolta Inarijärvelle, Paadarjärvelle, Juutualle, Muddusjärvelle.. Suosittelen! 🙂 (Lisätietoja reitistä, ja jopa kartan saa Siidan luontokeskuksesta.)

  2. Skaidi, kiitokset täsmäreitistä. Olen tuosta kuullut ja viime syksynä meillä oli se jo kirjoitettunakin jonkin muistilehtiön reunaan, mutta ei koskaan tunturiin asti päästy. Mutta nyt olemme vakuuttelujesi jälkeen entistä varmempia että Otsamo huiputetaan. Jollei juhannuksena niin sitten heinäkuun lopussa. Raportoin sitten 🙂

  3. Pykeijan reissulla suosittelen pistäytymään (tai syömään ja majoittumaan?) Sevettijärven Kirakassa Sanilan porotilalla. Viime kesänä majoituimme siellä lasten kanssa Toini-rouvan hoteissa (hän on Sevetin koulun rehtori myös). Hyvät ruuat ja miellyttävä ympäristö! Teimme päiväretkiä Norjaan: Neideniin, Paatsjokilaaksoon, Kirkkoniemeen jne.
    (Mikähän matkaopas minusta oikein on tullut? 🙂

  4. Siehän olet oikein hyvä matkaopas, Skaidi. Tästäkin opastuksesta kiittelemme. Toini-rouvasta olen kuullut, … ja minäkin haluaisin tavata. ja juuri noita reittejä tekisi mieli kulkea. Kuljemmekin vielä …

Jokainen kommentti on ilo!