Tytärkö toi lämmön tullessaan? Molemmat (tyttären paluu ja lämpö) asiat hyviä.
Paljon muutakin hyvää tänään. Sain kukkakimpun. Opiskelijoilta (tarkkaan ottaen Humanistiselta Killalta). Kukkiin liittyi kaikenlaista muutakin, niinkin paljon, että jutusta tehtiin tiedote yliopiston ”Suureen jakeluun”. Tarkoittaa sitä, että tänään iltapäivällä koko yliopiston yli kymmentuhantinen opiskelija- ja henkilökuntaväki sai linkin, jonka takana kerrotaan, että jään tänä vuonna eläkkeelle. Sama juttu on yliopiston etusivulla (nyt jo sentään korjattuna) kaikkien luettavissa vieläkin. Työkaverit ehtivät kuitenkin jo onnitella eläköitymisestä.
No eihän se ihan noin mene. .. Se kukkakimppu ja pokaali (malja) ja muu kyllä lämmittivät ja saivat tuntemaan, etten sittenkään ole aikaani hukannut työssäni. Että joku (lue: opiskelijat) tajuaa, miksi käytän ison osan viikostani puhumiseen. Hyvä hyrinä (tiedättehän maailmankirjallisuuden klassikkoteoksen, jonka A. A. Milne on kirjoittanut? siinä puhutaan hyvästä hyrinästä, paljon) tähän kohtaan. Oikein hyvä hyrinä. 🙂
Duuniin liittyvää hyvää on myös, että olemme saaneet yhden isohkon projektin valmiiksi. Historiatieteiden opiskelijoiden työstämä julkaisu Havina ehti juuri kolmanteen vuosikertaansa; aihepiirit liikkuvat antiikista nykypäivään ja Suomesta maailmanhistorian mittaan. Samalla julkistimme uuden ulkoasun joka on kyllä klikkaamisen väärti. Teille, hyvät blogini vakiovieraat, lehden (kansi)kuvituksessa saattaa olla jotain tuttua 🙂
Hyvää tänään on ollut myös se, että ensi kevään lomamatkan kohde alkaa hahmottua, että olen ehtinyt lukea lauantain (katsotaan vain: lauantai on hurjan lämmin ja hieno päivä koska meitsi viettää duunia, sisätiloissa tutkijaseminaarissa) seminaarin kaikki työt.
Hyvä päivä? Söimme – ottaen huomioon, että on torstai – vallan hyvin. Hyvää, että tytär oli ruokapöydässä. Alan toistaa itseäni. Nyt lähden ulos. Hetkeksi. Tekee hyvää.
Minäkin avasin sen linkin tänään…onnittelut! Eläkevuosia odotellessa 🙂 Aika räikeä moka kyllä, mutta älä anna sen hämmentää itse asian tärkeyttä.
Siis himmentää….:)
Parahin ”myönteinen ja väsymätön voimahahmo”; olet maljasi ansainnut.
Congratulazioni!
Katri, moka ei maailmaani kaada, mutta hassu se oli. Opinto-ohjauksen kyllä koenkin tärkeäksi, se on mun juttu. Ehkä tämä pysti tekee opinto-ohjauksessa tehtävän työn tärkeyden entistä näkyvämmäksi koko yliopistossa. Hope so!
Koivu, myönteisyyteen pyritään, väsymätön en todellakaan ole, voimahahmoksi en itseäni tunne. Mutta ”parhaani olen yrittänyt ja hyvältähän tämä tuntuu” vai miten ne urheilijat ja muut palkintoja saavat sanovat, kun kysytään miltä tuntuu. 🙂
Onnea! Luin jutun netistä! Huomionosoitus kannustaa!
Huomenta Maija, kiitokset! Kyllähän se kannustaa, palaute on tärkeää.
Hienoa, hienoa, onnittelut!! Opetustyössä jaetaan ja saadaan kiitosta ja tunnustusta niin harvakseltaan, että tällaiset kannattaa ”kätkeä sydämeensä” – kuten ennen sanottiin – ja tutkia ja muistaa niitä silloin, kun ”kaikki ei mene niin kuin Strömsössä” – kuten nykyisin sanotaan. Toivottavasti tunnustus kannustaa jatkamaan ja ahkeroimaan edelleen!
Skaidi, kiitokset sinullekin. Kyllä olen kätkenyt sydämeeni, enkä vain sinne, vaan tämä tuntuu jokapäiväisessä arjessa hyvälle.