Olen liittynyt niiden harvalukuisten ihmisten joukkoon jotka ovat syöneet ravinteli Berthassa. Tampereen ravintolataivaan uusin ja kirkkain? tähti on nyt koettu ja nautittu. Ei turhaan mainostettu ja kehuttu paikka. Sopuhintainen, miellyttävä sisustus, keskeinen sijainti, ystävällinen, asiantunteva, pöyhkeilemätön tarjoilu ja tärkein kaikesta: erinomainen ruoka ja vielä mukavassa seurassa – vaikea valittaa. 🙂

Alun haukimureke hyvää, ei kuivaa,  maistui hauelle . kuten kuuluukin, ja perunasalaatti jossa sipulina ruohosipuli oli herkkä ja keväinen. Kaunis kuin mikä, eikä kreetalainen, vähän mitäänsanomaton (kylläkin) viini sitä tärvellyt. Pääruokana maksaa. Minähän otan ravintolassa usein maksaa, jos suinkin mahdollista,  ja tämä (sirkulaattorissa!! viimeistelty) oli kyllä yksi parhaista, ellei paras, ja se on jo paljon sanottu se. Perunamuusi ja pekoi kerallaan hienostunutta ja hyvää, olematta mitään piperrystä. Dein Montepulciano todettiin vähän vaisuksi, mutta ei virheeksi (olihan meillä kahdella ravintolafriikällä mukavaa yrittää vähän edes braissailla, ihan vaan keskenään testailimme sanoja :)).

Kollegan kanssa helppo jatkaa siihen, mihin hänen vieraillessaan Oulussa jäätiin. Perheistä, yliopistojen uudistuksista, historiantutkimuksesta,  yliopistolehtoreiden työnkuvista.  Ei se näytä olevan erilaista on sitten kyse Tampreesta tai Oulusta. On kyse kummasta sukupuolesta hyvänsä. joka tapauksessa oli ilo….

Mutta ennen kuin tämä illallinen päästiin nauttimaan oli tehtävä töitä. Aamulla heräsin sateiseen Tampereen aamuun. Eilen melkein kesä, tänään kuin syksy. Aamupäivän tein töitä, monenlaisia. Ja puolelta päivin lähdin käymään neuvottelussa. Nyt olen PALJON viisaampi.

Olisin halunnut ehtiä myös Stockalle, ja halliin, Ullan Unelmaan  ja vaikka ja minne (työväenmuseeon mm.)  mutta oli jo kiirehditttävä viimeistelemään luento.

Ja sitten sateessa yliopistolle. Luennolla oli kuulijoita, päinvastaisesta olettamuksestani huolimatta. Muutamia kymmeniäkin. Ja minustahan on mukava luennoida, eikä edes Tampereella jännitä  🙂 Heh! Vanha aihe lämmitti. Oli mukava.

Nyt tämä reissu alkaa olla yöunia vaille putkessa. Pääsiäistä kohti…

Jokainen kommentti on ilo!