Lentoliput Strasbourgiin (Stuttgartiin itse asiassa) on varattu!
Tänään oli Finnairilla joku ”lähtöhintojen” viimeinen varauspäivä, joten oli varattava. Mutta olisin varannut joka tapauksessa – hinnalla millä hyvänsä. No ei nyt ihan niinkään, mutta hyvä kun on edes vähän alennusta tiedossa. Voipahan käyttää nekin eurot choucrouteen (paikallinen hapankaali, joka on merkillisen hyvää paikallisten valkoviinien kanssa).
Juniorikin lähtee tekemään katselmuksen* sisarensa kevätlukukauden opiskelukaupunkiin. Mukavahan se. Ja pojallahan on aikaa kun on kerran se lukulomakin! Viime keväänä kirjoitusten aikaan oli hyvä lähteä Dubaihin – ihan vaan lukemaan. Heh! Ja nyt sitten Alsaceen (taivutetaanko se noin? En kuitenkaan halua käyttää siitä saksalaista muotoa Elsassiin – sen verran historiallisia tosiasioita on kunnioitettava). Viime kevään lukuloman jäljiltä sekä englannin että terveystiedon yo-kirjoitukset menivät ”keposesti” läpi, joten jos nyt sitten äidinkieli ja matikka simahtaisivat.
Alsacessa on kerran vietetty viikko: vuokrattiin kesällä 1999 Interhomen lomaosake Gérardemeristä. Ajeltiin pitkin poikin viinimaakuntaa ja tulomatkalla käytiin Europa Park -huvipuistossa. Ja toisella kerralla automatkalla Espanjan Interhome-taloon oltiin ystäväperheen kanssa pari yötä Riquewihrissä. Ne on huikean kauniita seutuja. Ja viinillisiä.
Ajatuksena on sitten kierrellä porukalla myös naapurimaakunnassa, jonka tyttären poikaystävä on valinnut vaihtokohteekseen. Troyes kun sijaitsee Champagnen maakunnassa niin ei voi muuta kuin käydä tervehtimässä vävykokelastakin. Ihan vain haluan nähdä ranskalaisia korkeakoulukaupunkeja ja yliopistoja.
Mutta parasta on tietty lähteä. Tavata tytär.
___________________________
* Katselmus! Opimme tänään oppiaineen kokouksessa uuden sanan, joka on tullut yliopistoliturgiaan: juuri kun emme edes enää huomaa termin ”luopumisosaaminen” järjettömyyttä niin meidän on hiljalleen totuttava siihen että yhdelle jos toiselle asialle tullaan suorittamaan katselmus! Eikö sotilasparaateille tehdä katselmuksia? No ehkä mie en vain ymmärrä…
Minullakin meni viime keväänä muutama kuukausi ennen kuin pääsin jollakin tavalla sisälle käsitteeseen ”johdon katselmus” saatikka, että pystyin sitten pitämään tuon katselmuksen.
Kaitselmus on armoa.
Katselmus ON osa sotilasparaatia (marssi/ohimarssi, katselmus).
Yliopistoväen (yleensä) ja Tampereen yliopiston päivystävien dosenttien (erityisesti) katselmukset ovat sk..daa!
Tsemppiä Reija! Ei Sinun ole pakko alistua katselmuksiin. Taije – onko Sinun(kin) tehtävä katselmuksia? Onko katselmus erottamaton osa tätä päivää/nykymenoa/tuloksen tekoa/tuloksen hakua/globaalitaloutta? Vai mitä hem…tiä se on?
Luopumisosaaminen!! Härre Gyyd!
Taije ja Koivu, tähän on ilmeisesti tultu: katselmukset ovat osa elämäämme. Onhan me missioista ja visioistakin selvitty, eiköhän katselmuksistakin.
Huomenta, bloggaava ruokaharrastaja! Koko aukeaman kuva (Kaleva 25.1.2011, Harrasta & Virkisty)!
Nyt (viimeistään) olet julkimo – sanan myönteisessä merkityksessä. Gratulis!
Minäkin puhun täällä töissä johdon kaitselmuksesta (porukka on ikäänkuin minun hoivissani). En millään tahdo muistaa, paremminkin sisäistää, että se on katselmus, kun tulee paraati mieleen. Kaitselmuksia pidetään nykyisin, jotta voidaan sanoa johtamisen olevan hyvää:) Mutta porukka on kyllä tykännyt niistä, koska esille tulee asioita, joihin he ovat olleet vaikuttamassa, mutta eivät ole tienneet vaikuttamisensa merkitystä. Kaitselmuksen kun voi tehdä monella tavalla:)
Luopumisosaaminen ei ole vielä tullut meille. Mitä se on? Pitäisikö alkaa harjoitella? Miten Koivu pärjää ilman tuota osaamista?
Hyvä, iloinen kuva oli aamun lehdessä ja juttu myös mukavaa luettavaa.
Koivu, harrasta ja virkisty – juttuun lipsahdin mukaan aika helposti. Kuvan olisin suonut jäävän pois.
Taije, kaitselmus on ehdottomasti parempi johdon toimintakulttuurina kuin katselmus.
Luopumisosaaminen on sitä, että on osattava luopua hyvällä, ettei tarvi luopua pahalla. Suunnilleen noin.
Lehden kuvassa on ne ”feikkiblinit” joista viikonloppuna postailinkin. 🙂