Miehän olen jotensakin toistuvasti täällä Temmatussakin koettanut vakuutella,  että minusta on ilo oppia. (En ole sanonut ääneen sitä, mitä Winston Churchill jatkoi … Personally I’m always ready to learn, although I do not always like being taught – – mutta kyllä WCh on sanonut asioita hassumminkin 🙂 )

Uskokaatte, että oikeasti halu ja ilo oppia on olemassa.

Tänään olen oppinut, ilon kautta ja vähemmän iloisesti joitakin asioita.  Heti aamulla muistin, tajusin, tiesin, oli myönnettävä, että

  • uni on hyväksi. Heräsin kahdeksalta ja miltei välittömästi ilmoitin pehtoorille, että alan harrastaa nukkumista, kun sillä on niin hyvä vaikutus. Ei uskonut pehtoori kykyihini harrastaa nukkumista. Ei, ei kannusta mies vaimoaan uudessa harrastuksessa. Ei kannusta.
  • Seuraavaksi opin, jotta jos on tarpeeksi hyvä, ystävällinen, asiantunteva, siististi pukeutunut ja  kauniit taipuisat hiuksensa fiksusti kammannut nuori mies myymässä, niin minähän ostan vaikka millaisen telkkarin.  Onneksi oli pehtoori mukana kyselemässä ne asiallisetkin kysymykset …
  • Opin, että äitini ei vanhemmuuttaan tingi edelleenkään mistään. Enkä nyt tarkoita vain raha-asioita.  (Tiedättehän Niskavuoren Hetan: ”Tingitään mistä tingitään, mutta siisteydestä ei tingitä”. Sopii äitini lisäksi myös mieheeni. Eikä edelleenkään koske vain raha- tai siisteysasioita. Ei todellakaan vain niitä!)
  • Sitten opin, että tyttäremme poikaystävä on siistimpi kuin tyttäremme.
  • Muistin jossain välissä myös, että olisi aika liikkua: ”Lauantai on liikkumista varten”, mutta on opittava, että aina ei voi tehdä niin… On opittava antamaan aikaa muullekin.
  • Päivän asiointi/asennusreissulta palattuamme opin, mitä tarkoittaa migreeni-ihmisten sanonta ”sahalaitainen päänsärky”. Ei vetänyt ihan polvilleen, mutta oli inhottava. Oppiminen ei ole aina mukavaa.
  • Opin kuinka hurjan terävät ovat sisarelta joululahjaksi  saadut uudet veitset: onneksi testailin niitä vain vasemman käden etusormeen ja peukaloon. Sitä paitsi terävistä veitsistä tulee siistit haavat. 🙂
  • Opin, että Juniori voi edes yrittää oppia jotain. On päättänyt illan lukea ruotsia. Ja lähti juuri äsken huikaten:  ”Äkkiä-vaan-käyn-tankkaamassa-sun-auton”. Ajatella, että ahkera poika uhraa tärkeän ruotsin sanojen lukuhetken, jotta käy tankkaamassa äipän auton…En olisi uskonut: on minulla kovasti oppimista. 🙂
  • Opin, että viikko voi kulua kovin nopeasti: et edes ole varma, onko viime lauantaita olemassa…?
  • Nyt olisi jatkettava oppimista: päivä kulunut ilman luennontekoa. Nyt arki esiin… On opittava opettamaan. Ensi viikolla on osattava opettaa. On opittava. Se on hyväksi.

3 Comments

  1. Täytyypä todeta, että minäkin olen alkanut harrastaa nukkumista > 10 tunnin yöunet ovat olleet viime viikkojen aikana poikaa. On ollut nautinto herätä omaan tahtiin ja silti nukkumaan on menty inhimilliseen aikaan.

    On ollut ihmeellistä herätä uuteen päivään virkeänä ja pirteänä, mikä lieneekään sitten noiden sanojen ero?

  2. Olisi pitänyt antaa sinulle myös ensiapupakkaus veitsien kaveriksi. Noin vuosi sitten opin, kuinka terävä on uusi pahvileikkurini. Oikeassa etusormessa on niin iso arpi, että siitä ei voitu ottaa passiin sormenjälkeä. W. Churchill on sanonut monta muutakin napakkaa ajatusta.
    Taijelle: Virkeys on sisäinen olotila, pirteys näkyy ulospäin. Näin mie tän tuumasin.

  3. Taije, minä olen kyllä vielä jäljessä sinusta tuon harrastuksen kanssa, mutta olen ehdottoman yhtä mieltä on virkeys ja pirteys ovat (olisivat) hulppeita kokea.

    Raila, toivottavasti opin tuosta eilisestä niin ettei EA-pakkausta tarvita. Veitset ja tukki ovat kyllä juuri semmoiset ”kuin oon aina halunnu”.

Jokainen kommentti on ilo!