Nyt on kuulkaas taas niin, että on liian monta aihetta, joista voisi kirjoittaa, mutta kun ei millään viitsisi. Ei viitsisi, vaikka otin äsken pienet unosetkin. Meitsihän on sen verran levoton tyyppi, ettei paljon päiväunia osaa harrastella, mutta äsken, syötyämme, ei ollut mitään vaikeuksia vähän uinahtaa. Mitäs söimmekään? Paistoin pojille nieriäfileet, kun pehtoori oli niitä päivällä veljensä vaimolta kauppahallista käynyt hakemassa. Olenko koskaan muistanut kertoa, millainen rikkaus se kaltaiselleni kalaruoan ystävälle on, että miehen veljen vaimo on kalakauppias Oulun kauppahallissa. Sekin ansaitsisi oman postauksensa.
Niin ja ruoasta vielä, minulle oli Kauppahallin Tomo-sushibaarista muutama sushi. Ilokseni kuulin viikolla, että Tomo laajentuu myös Stockan taloon; 4. krs:een avataan toinen Tomo, jossa on työpaikka kollegani vaimolle, joka on japanilainen. Minullehan tämä oli ilouutinen. Sushia Stockan reissulla. Nam!
Sen kuukauden kuvasarjan voisin tietysti aloittaa. Kuvanhan sitä varten otin jo viime viikonloppuna. Olen päättänyt, että otan tänä vuonna, joka kuukausi kuvan patosillalta Merikosken voimalaitokseen päin. Minun opiskelu/työmatkani kulki Toivoniemestä Patosillan ja Hupisaarten kautta Kasarmintielle (valehtelematta varmaan yksi kauneimpia reittejä, joita Oulussa voi olla) puolenkymmentä vuotta, ja opin katselemaan tuota näkymää vuodenaikojen rytmissä – ihaillen jo silloin. Tulevan kuukauden kuvan kuvauspaikka on alle kilometrin siitä, mistä viime vuonna otin Puutteenperä-kuvia.
Yllä oleva kuva on otettu uudesta kuvauspisteestä Patosillalta ylävirtaan päin; kuvankeskellä on se rantatörmä, josta kävin (useimmiten lauantaisilla piipahduksilla hautausmaalle ja Caritakseen) kuukauden kuvan ottamassa. Tänä vuonna käännän selkäni ylävirtaan ja otan kuvan voimalaitoksen padon päällä olevalta sillalta kohti voimalaitosta ja kohti Toivoniemen 50-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joissa me pehtoorin kanssa aloittelimme yhteisasumista 80-luvulla. Oulujoen suistossa siis tämänkin.
Alla olevassa kuvassa on Tuiranrannan uimaranta, mattolaituri ja pakkashuurussa patosilta, jolta tuleva(t) kuukauden kuva(t) on siis otettu.
Voisin siis esitellä tämän kohteen ja kertoa sen historiasta, mutta kun nyt ei millään viitsisi – teen sen helmikuun kuvan yhteydessä, mutta paljastanpas nyt eka kuvan kuitenkin. Siis 1/12 vuodelta 2011 on tässä:
Tai tässä, jompi kumpi näistä… Kumpihan olis parempi? onko mielipiteitä? (kuvat suurenevat klikkailemalla)
En aseta kuvia paremmuusjärjstykseen. Yritän vain luonnehtia niitä.
Image 3: levollinen, tasapainoinen, klassinen,
Image 4: uhmakas, kontrastikas, dynaaminen.
To summarize: pakkashöyryinen, virtaava vesi on PELVOITTAVA.
Koivuseni, pelvoittava? Kerrassaan oivallinen luennehdinta! Mie olisin tyytynyt johonkin niinkin tavanomaiseen kuin hyytävä. Tuossa alemmassa kuvassa häiritsee ”laatikkomaisuus” tai se että siinä on niin paljon rajattuja pintoja. Dynaaminen se on minustakin. Ehkä tuosta ykköskuvasta saa vuodenaikojen mukana enemmän irti… Pitää vielä miettiä…
Nyt kameran kanssa perinteiselle lauantairundille lähdössä… Jos kävisi vielä tuonkin maiseman katsomassa.