Nyt on edessä se viikonloppu, jolloin pitäisi mahtua iltapukuun. Samaan pukuun ja samassa juhlassa kuin viime vuonna.
Kesäloman jälkeen ei olisi ollut toivoakaan. Nyt varovaisesti kokeilin. Ja huh! Onneksi. En nyt varsinaisesti solahtanut pukuun, mutta ihan hyvin kuitenkin. Aiotun viiden kilon pudotuksesta selkeästi enemmän kuin puolet sentään saavutettu. (kiitos vaan Maija Kiloklubi-vinkistä. Se oli ihan hyvä… )
On siis edessä Rotissöörien suurkapituli, joka tänä vuonna järjestetään Helsingissä. Ritarikunnan kekkereiden teemana on 60-luku, ja minulla vähän on vielä ongelmia, mitä huomenna ylle. Lauantaina siis sininen silkkipuku (oik. reunassa, aika takana) mutta mitä huomenna, jolloin on rennompi pukukoodi. Minun karderobistani kun ei kuuskytlukulaisia iltajuhlavetimiä juuri löydy.
Toisaalta nyt olen jo ”vanha” ritari, joten ei niin paineita. Voin ehkä siteerata Don Quijotea — ”me ritarit” … Ai, että ei?
Helsingin kapitulin ohjelma on jotenkin vaatimattomamman oloinen kuin Oloksella oli. Olemmekin vähän ajatelleet josko kävisimme Valokuvataiteen museossa, ehkä Ateneumissa, Stockan shampanjabaarissa… 🙂
Kerron huomenna mihin ehdimme, – jos ehdin…