- Sosionomi, kaksi medianomia, autonasentaja (nuori nainen), lastentarhanopettaja (vähän vanhempi mies), matikanopiskelija, biologianopiskelija
- 19-vuotias ja 37-vuotias ja monta siitä välistä
- 18 maskuliinia ja 9 feminiiniä
- Yksi Helsingistä ja yksi Kemijärveltä, – useimmat Oulusta (toisin kuin yleensä)
- Historianopettajien tai isovanhempien innostamina alalle lähteneitä
- Monta jo avoimessa perusopinnot suorittaneita
- Keskimäärin vielä motivoituneempia kuin edelliset vuosikurssit?
- Jänniä etunimiä, yksi oppiaineen kiintiömattikin
- Antiikkiin hurahtaneita, Kekkosesta kiinnostuneita, sotahistorian harrastajia, yhteiskuntakriitikkoja, opettajiksi aikovia, tutkijana leipänsä hankkivaksi harkitsevia
- Avoimenoloisia, paljon puhuvia ovat. Silla lailla myönteisesti paljon puhuvia.
Uusi historian opiskelijoiden vuosikurssi harvinaisen heterogeeninen, oikein reippaanoloinen porukka. Ilo aloittaa heidän kanssaan. Ja minäkin olen jo ääneni heidän kanssaan kuulumattomaksi puhunut.
Sullahan on kiva porukka ”työtovereina”. Minustakin aina tuntuu, että vuosi vuodelta opiskelijat ovat aina, aina vain enemmän motivoituneimpia ja viisaampia..
Mistähän se johtuu?
Eikös vaan olekin jännän oloinen poppoo! Tässä vuosikurssissa nuo poikkeuksellisen runsaat aiemmat opinnot ja tutkinnot varmasti lisäävät motivoituneisuuden vaikutelmaa.
Se että opiskelijat ovat aina vaan viisaampia pitää minustakin osin paikkansa, mutta toisaalta tiedollisesti (esim. suomen kielen taito, itseohjautuvuus, historiatietämyksen laaja-alaisuus, ruotsin ja muiden kuin englannin taito aina vaan suppeampaa, ja kirjallisuuden tuoman yleissivistyksen havina hiipumassa. Kuinka paljon tästä on internetin ja telkkarin ”syytä”?) nuoret ovat edellisiä vuosikursseja ”keveämpiä”.
Heippa, sinulla on sitten mielenkiintoinen työ: joka vuosi voi aloittaa uudelleen, uudella innolla ja uudella porukalla. Antoisaa syyslukukautta!
Irma, kyllä opiskelijat ovat työni suola, ehdottomasti.
Nyt minun käy kyllä vähän kateeksi 🙂
Helena, saat olla vähän. 🙂